Yleisissä kirjastoissa vuosi 2025 oli kirjallisuuden osalta jälleen ennätyksellinen: lastenkirjallisuudessa tehtiin jo neljäs peräkkäinen lainausennätys, ja painettujen kirjojen lainaus nousi kaikkiaan yli 2,6 miljoonalla lainalla. Kirjallisuuden tekijöille lainaamisen jatkuva kasvu ei ole pelkästään hyvä uutinen, sillä suosiosta huolimatta heille kirjastokäytöstä maksettavat tekijänoikeuskorvaukset ovat laskeneet. Lisäksi osa kirjastokäytöstä jää edelleen kokonaan korvausten ulkopuolelle.
Vuonna 2025 yleisistä kirjastoista tehtiin yhteensä 87,9 miljoonaa lainaa. Näistä painettujen kirjojen lainoja oli 77 miljoonaa. Lastenkirjallisuutta lainattiin yli 40 miljoonaa kertaa, mikä rikkoi edellisen, vuonna 2024 tehdyn lainausennätyksen.*
Painettuja kirjoja lainattiin viime vuonna enemmän kuin 20 vuoteen – edellisen kerran kirjalainoja tehtiin enemmän vuonna 2004. Kirjastoissa myös käytiin ahkerasti: käyntikertoja kirjattiin koko maassa yli 50 miljoonaa, ja kirjastolainoja teki yhteensä 1,8 miljoonaa lainaajaa.**
Tekijät saavat vähemmän tuloja, vaikka kirjoja lainataan ja kulutetaan kirjastoissa enemmän
Kirjailijoiden ja kirjallisuuden kääntäjien iloa vuosi vuodelta kasvavista lainamääristä varjostaa huoli omien tulojen laskemisesta: valtio korvaa kirjastolainaamista kiinteästä määrärahasta, joka jaetaan kaikkien lainojen kesken. Mitä enemmän kirjallisuutta siis lainataan, sitä vähemmän korvausta saa per laina. Fyysisiä lainoja koskevaa lainauskorvausmäärärahaa on korotettu edellisen kerran vuonna 2016.
– Erityisesti lasten kasvava lukuinnostus on erittäin ilahduttava kehityssuunta! Samalla kannamme kuitenkin huolta tekijöiden toimeentulosta. Kirjastoissa rikotaan lainausennätyksiä, mutta lainauskorvauksen määräraha ei ole kasvanut kymmeneen vuoteen inflaatiosta ja elinkustannusten noususta huolimatta. Kirjallisuuden tekijöiden lainakohtaiset korvaukset ovat laskeneet, vaikka tämän ja edellisen vuoden osalta tilannetta on helpottanut hieman eduskunnan lainauskorvauksia varten myöntämä joululahjaraha, kertoo Sanaston toiminnanjohtaja Niina Vettensola.
Lainauskorvaus on ammattitekijöille tärkeä tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan yleisten kirjastojen fyysisten lainojen lisäksi myös korkeakoulukirjastojen fyysisistä lainoista. Lainauskorvausta saavat kirjallisuuden, kuvan ja musiikin tekijät.
Eduskunta on lausumassaan jo vuonna 2021 edellyttänyt, että lainauskorvausmäärärahan tasoa korotetaan. Lausumaa ei ole toteutettu. Lainauskorvausmääräraha on vuosi toisensa perään jäänyt jälkeen asianmukaisesta tasosta, ja tällä hetkellä määrärahan korotustarve on noin 3 miljoonaa euroa.
Kirjallisuuden verkkokäyttö kasvaa, mutta se ei näy korvauksissa eikä tilastoissa
Myös e-lainojen osalta kirjallisuuden lainamäärät yleisissä kirjastoissa kasvoivat vuonna 2025. E-lainoja tehtiin yleisissä kirjastoissa yhteensä noin 1,9 miljoonaa kertaa.
Samaan aikaan korkeakoulukirjastoissa e-lainoja tehtiin noin 630 000 kertaa. Lainaaminen korkeakoulukirjastoissa on siirtynyt yhä suuremmissa mitoissa verkkokirjahyllyihin.
– Useat korkeakoulukirjastot hankkivat aineiston ensisijaisesti digitaalisena, ja siksi lainaaminen on painottunut korkeakoulukirjastoissa vahvasti e-käyttöön. Kasvu ei kuitenkaan näy e-lainojen tilastoissa, sillä verkkokirjahyllykäyttöä ei tällä hetkellä keskitetysti tilastoida eikä käytöstä makseta e-lainauskorvausta. Tämä asettaa tekijät ja heidän teoksensa hyvin eriarvoiseen asemaan, Vettensola täsmentää.
E-kirjojen ja e-äänikirjojen verkkokirjahyllykäyttö on toistaiseksi rajattu e-lainauskorvauksen ulkopuolelle, vaikka etenkin korkeakouluissa verkkokirjahyllyt ovat jo vallitseva tapa käyttää kirjallisuutta.
– Osa kirjallisuudesta on suljettu korvauksen ulkopuolelle, ja olemme päätyneet tilanteeseen, jossa tekijä saa korvauksen sen perusteella, minkä kirjaston tarjoaman palvelun kautta käyttäjä teosta milloinkin lukee tai kuuntelee, Vettensola kiteyttää.
E-lainauskorvausta maksetaan yleisten kirjastojen ja korkeakoulukirjastojen e-kirjojen ja e-äänikirjojen käytöstä verkkokirjahyllyjä lukuun ottamatta. Kirjallisuuden, kuvan ja musiikin tekijöiden lisäksi e-lainauskorvauksia maksetaan myös äänikirjojen lukijoille.
Lainsäädännöllä on varmistettava, että e-lainauskorvausta maksetaan myös kirjastojen verkkokirjahyllyjen käytöstä. Korvausoikeuden tulee olla yhdenvertainen ja vastata ajanmukaisia kirjallisuuden käyttötapoja.
Celia-lainoista korvataan enää vain 6 prosenttia – korvaamatta jää yli miljoona lainaa vuodessa
Korvaukset Kansallisarkiston osana toimivan Saavutettavuuskirjasto Celian lainoista ovat laskeneet ennätysalhaalle: vuonna 2014 korvattiin yli 92 % kaikista Celia-lainoista, vuonna 2026 korvauksen piirissä on enää arviolta 6 % lainoista.
Vanhentuneen lainsäädännön vuoksi Celia-korvauksen piiriin kuuluvat enää vain omalle tietokoneelle ladatut äänitiedostolainat, joiden osuus kokonaislainamäärästä on vähäinen. Valtaosa Celian lainoista tehdään verkon ja suoratoiston välityksellä.
– Korvaamatta jää joka vuosi reilusti yli miljoona lainaa. Jo vuosia suhde on ollut sama: lainoja tehdään enemmän, ja korvauksia maksetaan vähemmän. Vuodelta 2026 Celia-korvauksia kertynee yhteensä enää joitakin kymmeniä tuhansia euroja, koska suosituimmasta käyttötavasta eli kirjallisuuden suoratoistokulutuksesta ja e-kirjojen käytöstä ei makseta tekijöille mitään, painottaa Sanaston yhteiskuntasuhteiden päällikkö Linda Lappalainen.
Euroopan komissio julkaisi lukemisestedirektiivin toimivuudesta arvioinnin joulukuussa 2025. Siinäkin Suomi erottuu joukosta maana, jossa saavutettavia teoksia käytetään runsaasti, mutta korvaustaso on huomattavasti matalampi kuin naapurimaassa Ruotsissa ja Tanskassa.
– Viime vuonna 106 kansanedustajaa allekirjoitti toimenpidealoitteen Celia-korvauksien ajantasaistamiseksi. Toivomme, että lakimuutos tehdään vielä tämän hallituskauden aikana ja että tekijöille aletaan maksamaan viimeinkin kohtuullista korvausta heidän teostensa käytöstä, summaa Lappalainen.
Asianmukainen korvaus tekijöille edellyttää valtion budjettiin noin 400 000 euron lisäystä sekä lainmuutosta, jossa tekijänoikeuslain 17 b § päivitetään vastaamaan kirjallisuuden todellista käyttöä. Nykytilanteessa 94 % kaikista Celia-lainoista jää korvaamatta.
—
Tiedotetta on päivitetty korkeakoulukirjastojen lainamäärien osalta 13.4.2026.
Lähteet:
* Yleisten kirjastojen tilastot: https://tilastot.kirjastot.fi
** Lupa- ja valvontaviraston tiedote: https://lvv.fi/-/kirjojen-lainaamisen-suosio-jatkaa-kasvuaan-kirjastojen-toimintatilastot-2025-julkaistu
Lisätiedot:
Linda Lappalainen | Yhteiskuntasuhteiden päällikkö | Sanasto
linda.lappalainen@sanasto.fi, +358 50 410 5584