Termit tutuksi on juttusarja Sanaston toimintaan ja tekijänoikeuteen liittyvistä keskeisistä termeistä, joita avataan käytännön esimerkkien kautta. Tällä kertaa koostimme tuhdin tietopaketin lainauskorvauksesta.
Mikä on lainauskorvaus?
Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan teosten kirjastolainaamisesta. Se on korvaus teosten ilmaisesta käyttämisestä ja siitä tekijälle aiheutuvasta tulonmenetyksestä. Kun teosten maksuton kirjastolainaaminen sallitaan, tulee siitä suorittaa asianmukainen käyttöön perustuva tekijänoikeuskorvaus.
Kirjallisuuden tekijöiden toimeentulot koostuvat monista lähteistä. Lainauskorvaus on yksi näistä, ja se lisää kirjallisuuden tekijöiden mahdollisuuksia elättää itsensä työllään.
Ketkä saavat lainauskorvausta?
Lainauskorvausta maksetaan Suomessa yleisistä kirjastoista ja korkeakoulukirjastoista lainatuista kirjoista, äänikirjoista, nuoteista ja äänitteistä. Korvausta saavat lainattujen teosten tekijät: kirjailijat, kääntäjät, kuvittajat ja musiikintekijät. Lainauskorvaukset ovat henkilökohtaisia. Ne eivät ole siirrettävissä tekijän elinaikana toiselle henkilölle tai kolmannelle osapuolelle.
Tekijän kuoltua oikeus lainauskorvaukseen siirtyy perintönä tai testamentilla. Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, joten sitä maksetaan niin kauan kuin teoksen tekijänoikeudellinen suoja-aika on voimassa, eli kunnes on kulunut 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Vuonna 2017 Sanaston jakamasta lainauskorvauksesta 5,4 % maksettiin edesmenneiden tekijöiden oikeudenomistajille.
Miten saan lainauskorvausta?
Sanasto jakaa lainauskorvausta tekstin tekijöille: kirjailijoille ja kääntäjille. Kuvittajat ja muut kuvantekijät saavat lainauskorvauksensa Kopioston kautta, musiikintekijät Teostosta.
Jos olet kirjailija tai kääntäjä, saat sinulle kertyvät lainauskorvaukset liittymällä Sanaston asiakkaaksi. Lainauskorvauksia ei tarvitse erikseen hakea, vaan riittää, että rekisteröidyt oma.sanasto.fi-palveluun. Kirjauduttuasi pääset lisäämään palveluun yhteystietosi, tilinumerosi ja teosluettelosi. Teosluetteloon kannattaa lisätä kaikki kirjoittamasi tai kääntämäsi teokset ja niiden eri painokset. Korvausta saa teoksista, joilla on ISBN-numero ja jotka ovat lainattavissa fyysisinä teoskappaleina.
E-kirjoista ei toistaiseksi makseta lainauskorvausta. Tekijät saavat korvauksen e-kirjojen lainoista kustantajan ja kirjastojen välillä solmitun lisenssisopimuksen ja kustannussopimuksessa neuvotellun korvauksen mukaisesti.
Jokainen tekijä, jonka teosta lainataan kirjastoista, on oikeutettu lainauskorvaukseen.
Paljonko lainauskorvausta maksetaan?
Suomessa määritellään laissa, että lainauskorvaus suoritetaan lainamäärien mukaisesti juuri niille tekijöille, joiden teoksia lainataan. Korvauksen vuosittainen suuruus perustuu siis teosten yhteenlaskettuun lainamäärään. Siten korvaus on myös oikeudenmukainen: jokainen tekijä saa korvauksen perustuen omien teostensa kirjastolainoihin. Vuonna 2017 lainauskorvausta sai 25 senttiä per laina.
Mikäli teoksella on useita kirjoittajia, jaetaan korvaus tekijöiden kesken tasan. Kääntäjän osuus lainauskorvauksesta on puolet. Paljon kuvaa sisältävissä kirjastoluokissa on kerroin, joka huomioi automaattisesti kuvan osuuden teoksessa: esimerkiksi sarjakuvateoksissa tekstin tekijä saa Sanastosta 37,7 % täydestä korvauksesta. Kuvittajien osalta lainauskorvaus maksetaan Kopioston kautta.
Vuonna 2017 Sanastosta maksettujen lainauskorvausten keskiarvo oli 1079 € ja mediaani 220,10 €. Lainauskorvaus, kuten muutkin tekijänoikeuskorvaukset, ovat saajalleen veronalaista tuloa.
Sanaston tilitysperiaatteeista päättävät Sanaston jäsenjärjestöt. Lue lisää Sanaston tilitysperiaatteista.
Milloin lainauskorvauksia maksetaan?
Sanasto tilittää lainauskorvauksia kirjallisuuden tekijöille kahdesti vuodessa: toukokuussa ja joulukuussa. Toukokuun tilityksessä maksetaan mahdollisia takautuvia korvauksia erityisesti uusille Sanaston asiakkaille, ja joulukuussa jaetaan ensimmäisen kerran lainauskorvauksia edellisvuoden kirjastolainoista. Loppuvuoden tilitys on siis vuoden merkittävin. Tutustu tilitysaikatauluun.
Maksetaanko korvauksia takautuvasti?
Lainauskorvauksia tilitetään takautuvasti kolmelta vuodelta. Sanaston tilitysraja on 10 €. Mikäli kertyneet korvaukset ylittävät tilitysrajan kolmen vuoden kuluessa, suoritetaan korvaus seuraavan tilityksen yhteydessä.
Lainauskorvaukset vanhenevat kolmen vuoden kuluttua niiden keräämisvuoden päättymisestä, mikäli niitä ei saada tilitettyä tekijälle, jolle ne kuuluisivat. Jakamattomat korvaukset jaetaan lisätilityksinä niille Sanaston asiakkaille, joilla on lainoja kyseiseltä vuodelta.
Kuka lainauskorvauksen rahoittaa?
Lainauskorvauksen maksaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtion budjetissa oleva lainauskorvausmääräraha on 14,2 miljoonaa euroa, joka jaetaan kolmeen järjestöön ja sitä kautta tekijöille. Merkittävimmän osan korvauksesta saavat kirjailijat ja kääntäjät.
Kuinka suurelle tekijäjoukolle lainauskorvausta jaetaan?
Lainauskorvausta maksetaan Sanastosta vuosittain yli 7 000 tekijälle: joukkoon mahtuu mm. kirjailijoita, kääntäjiä, runoilijoita, oppikirjailijoita, tietokirjailijoita eli suomalaisen kirjallisuuden koko kirjo.
Jotta korvaukset eivät keskittyisi liikaa muutamille tekijöille, on Sanastossa jo vuosia ollut käytössä ylätilitysraja. Vuotuisesta määrärahasta yhdelle tekijälle maksettava maksimisumma on 30 000 euroa. Ylijäävä osuus korvauksista jaetaan muiden tekijöiden kesken.
Sanasto julkistaa vuosittain tilastoja tilityksistään ja jakamistaan lainauskorvauksista. Tilastoista selviää muun muassa miten korvaussummat ovat jakautuneet korvausten saajien kesken.
Miksi juuri Sanasto tilittää lainauskorvaukset ja miten Sanaston toiminta rahoitetaan?
Opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt Suomessa Sanaston tekijänoikeusjärjestönä hallinnoimaan lainauskorvauksia tekstintekijöiden osalta. Sanaston keräämistä korvauksista pidätetään kulupidätys, jonka suuruudesta päättää vuosittain Sanaston hallitus. Pidätetyt varat käytetään täysimääräisesti Sanaston toiminnan kulujen kattamiseen. Sanaston kulupidätysprosentti on Suomen tekijänoikeusjärjestöjen alhaisin.
Vuonna 2017 Sanaston kulupidätys oli lainauskorvauksen osalta 7,3 % ja muiden tekijänoikeuskorvausten osalta 8 %. Lainauskorvauksen muita korvauksia pienempi kulupidätys perustuu siihen, että korvauslaji muodostaa suurimman osan Sanaston keräämistä korvauksista.
Lainauskorvauksen lisäksi Sanasto tilittää korvauksia myös mm. kirjallisuuden radio- ja tv-käytöstä ja julkisesta esittämisestä. Lisäksi tarjoamme tekijänoikeusneuvontaa ja vaikutamme yhteiskunnallisesti kirjallisuuden tekijöiden eduksi.
Miten lainauskorvaus eroaa kirjastoapurahasta?
Lainauskorvausta ei tule sekoittaa kirjastoapurahaan: Kirjastoapuraha on merkittävä harkinnanvaraisesti jaettava taiteen tukimuoto. Lainauskorvaus puolestaan on tekijänoikeudellinen korvaus, joka perustuu EU:n vuokraus- ja lainausdirektiiviin. Molemmat ovat tärkeitä.
Kirjastoapurahaa on jaettu 1960-luvulta lähtien. Apurahan taustalla on ollut ajatus hyvittää tekijöille teosten kirjastolainausta, mutta apurahan jakoperusteet eivät perustu teosten kirjastokäyttöön. Kirjastoapurahaa jaetaan tekijöille, joiden teokset rikastuttavat suomalaista kulttuurielämää. Lainauskorvaus sen sijaan on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan toteutuneen kirjastokäytön mukaan. Jokainen tekijä, jonka teosta lainataan kirjastoista, on siis oikeutettu lainauskorvaukseen.
Mikä on lainauskorvauksen tausta?
Lainauskorvaus perustuu tekijänoikeuslakiin ja Euroopan Unionin vuonna 1992 antamaan vuokraus- ja lainausdirektiiviin. Direktiivi edellyttää, että tekijällä on oikeus kohtuulliseen korvaukseen teostensa lainaamisesta tai oikeus kieltää teostensa lainaaminen.
Muissa Pohjoismaissa korvausta teosten kirjastolainaamisesta on alettu maksaa jo 1900-luvun puolivälissä. Suomessa lainauskorvausta alettiin maksaa vasta vuonna 2007. Vuosien ajan lainauskorvausmääräraha oli Suomessa huomattavasti alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa.
Sanasto teki vuosina 2011–2016 merkittävän kampanjan lainauskorvausten nostamiseksi pohjoismaiselle tasolle sekä laajentamiseksi korkeakoulukirjastoihin. Vuosien työ kirjallisuuden tekijöiden puolesta toi tuloksia: vuonna 2016 eduskunta hyväksyi Sanaston kampanjan myötä esillä olleet ehdotukset. Vuodelle 2017 osoitettu lainauskorvausmääräraha nousi 14,2 miljoonaan euroon, ja korkeakoulukirjastojen lainat otettiin korvauksen piiriin.
Miten lainauskorvaus toimii muualla Euroopassa?
Valtaosassa Euroopan maita lainauskorvaus maksetaan tekijöille toteutuneen lainamäärän mukaan. Osassa Pohjoismaita lainauskorvaus toteutuu kirjastoapurahajärjestelmien kautta: kyseisissä apurahajärjestelmissä oli jo ennen EU-direktiiviä huomioitu jollakin tavalla kirjastokäyttö, ja kirjastokäytöllä on vaikutusta apurahan myöntämiseen.
Suomen hallitus päätti vuonna 1994 soveltaa EU:n vuokraus- ja lainausdirektiiviä niin, että 1960-luvulla perustettu kirjastoapurahajärjestelmä säilytettiin ennallaan täysin harkinnanvaraisena, ja lainauskorvausjärjestelmä toteutettiin erillään tekijänoikeudellisena järjestelmänä (hallituksen esitys 287/1994). Mikäli Suomessa olisi toteutettu EU-direktiivin soveltaminen apurahajärjestelmän kautta, olisi se vaatinut suuria muutoksia kirjastoapurahojen jakoperusteisiin.
