Vastauksia Sanaston vuotuiseen asiakaskyselyyn kerättiin 27.1.–23.2.2025 ja kysely lähetettiin kaikille niille asiakkaille, jotka olivat ilmoittaneet Sanastoon sähköpostiosoitteensa. Lähes 17 750 vastaanottajasta kyselyyn vastasi 2 576 henkilöä, joten vastausprosentti oli 14,5. Vastauksia kertyi yli tuhat kappaletta enemmän kuin vuonna 2024.
Vastaajista suurin osa ilmoitti tekijätyypikseen tietokirjailijan (53 %). Kaunokirjailijaksi tunnustautui 28 % ja lasten- ja nuortenkirjailijaksi 13 %. Kääntäjävastaajia kyselyssä oli 15 % ja oppikirjailijoita 13 %. Kyselyssä oli mahdollista valita useampi tekijätyyppi.
Vastanneista 10 % oli rekisteröitynyt Sanastoon viimeisen vuoden aikana. Heistä suurin osa (49 %) oli kuullut Sanastosta kollegaltaan. Kustantajalta meistä oli kuullut 17 %.
Tekoälyn lisensoiminen jakaa mielipiteet
Tekoälyn kehittyminen puhututtaa kirjallisuus- ja tekijänoikeuskentällä. Onkin syytä pohtia keinoja, joilla tekoälyn käytön lisääntyminen ei vähentäisi tekijöiden tulonsaantia. Halusimme siksi tiedustella asiakkailtamme, mitä he ajattelevat siitä, jos kirjallisuutta lisensoitaisiin tekoälymallien kouluttamiseen. Kyseessä olisivat yksittäisten organisaatioiden sisäiset työkalut, eivät ChatGPT:n kaltaiset yleiseen käyttöön tarkoitetut tekoälymallit.
Väitteestä ”on tärkeää, että kirjallisuuden tekijä saa itse päättää siitä, salliiko hän teoksensa käyttämisen tekoälyn kouluttamiseen” oli täysin samaa mieltä 76 % ja jokseenkin samaa mieltä 10 % vastaajista. Väite ”on tärkeää, että kirjallisuuden tekijä saa korvauksen, jos hänen teoksiaan käytetään tekoälymallin kouluttamiseen” poiki vielä enemmän täysin samaa mieltä olevia: 81 %. Jokseenkin samaa mieltä oli 9 % vastaajista.
Puolestaan väite ”antaisin teoksiani tekoälyn kouluttamiseen, jos saan siitä asianmukaisen korvauksen” antoi hajanaisemmat tulokset – vain 40 % ilmoitti olevansa väitteestä täysin samaa mieltä.
Asiakkaiden näkemyksiä kirjallisuuden lisensoimisesta tekoälyn kouluttamiseen tiedusteltiin myös avoimella kysymyksellä. Vastauksia saatiin noin 750 kappaletta, joista reilut 400 suhtautui kielteisesti tai ristiriitaisesti tekoälyyn ja kirjallisuuden lisensoimiseen tekoälytarkoituksiin. Kielteisesti suhtautuvat olivat ylipäätään huolestuneita tekoälyn vaikutuksista kirjallisuuteen ja tekijöiden työhön. Toiset ilmoittivat, etteivät halua myöntää käyttöoikeutta tekoälyn kouluttamiseen, koska eivät halua teostensa edistävän tekoälyn kehittymistä, koska he tekijöinä vastustavat tekoälyn käyttöä.
Vajaa 200 vastaajaa sen sijaan ilmoitti kantansa olevan myönteinen tai kokevansa, että tekoälyyn lisensoiminen tulee tapahtumaan joka tapauksessa. Tämän vuoksi vastaajien mukaan olisi hyvä olla ajoissa selvittämässä, miten lisensoiminen tehtäisiin tekijöiden parhaan edun mukaan. Myönteisesti suhtautuvat kokivat myös, että lisätulo olisi hieno asia ja että tekoäly ylipäätään on tulevaisuutta, jota ei ole syytä vältellä. Noin 150 henkilöä ilmoitti, ettei vielä osaa antaa mitään vastausta tähän kysymykseen.
Tyytyväisyys Sanaston toimintaan korkealla tasolla
Vastaajista 24 % oli ollut vuoden sisällä yhteydessä Sanaston asiakaspalveluun. Heistä 66 % ilmoitti olevansa täysin samaa mieltä ja 25 % jokseenkin samaa mieltä väitteestä ”olen tyytyväinen Sanaston asiakaspalveluun”. Tietämys Sanaston palveluista oli puolestaan hieman alemmalla tasolla. Vain 28 % vastaajista koki, että on tietoinen palveluista – määrä on edellisvuodesta hieman laskussa.
Vastaajista 59 % oli täysin samaa mieltä ja 31 % jokseenkin samaa mieltä väitteestä ”olen tyytyväinen Sanaston toimintaan” (yht. 90 %). Väitteen ”Sanasto edistää minulle tärkeitä asioita” kanssa samanmielisiä vastaajia oli yhteensä niin ikään 90 %.
Ilahduttavia olivat OmaSanaston toimintaa käsittelevät vastaukset. Uusi OmaSanasto on ollut nyt käytössä reilut kaksi vuotta, ja asiakkaat ovat ehtineet käyttää palvelua enemmän. Tämä näkyy myös vastauksissa tulosten tarkentumisena. Vastaajat kokivat palvelun aiempaa helppokäyttöisemmäksi (5-vastausten määrä 38 % kun edellisvuonna niitä oli 31 %). Teosluettelon täydentäminen koetaan myös käteväksi useammin kuin aiemmin:
Sanaston toiminta sai monia kiitoksia avoimissa vastauksissa. Asiat, joista vastaajilla oli lisätoiveita liittyivät OmaSanaston kirjastolainamäärien ilmoittamisen tiheyteen ja verkkopalvelun tekniseen toimivuuteen. Lisäksi kysymyksiä oli herännyt tilitysten verokorttikäytännöistä ja edunvalvonnasta liittyen työympäristön digitalisoitumiseen.
Tekijänoikeusasioissa tarve lisätiedolle
Vastaajista 53 % ilmoitti kokevansa, että heillä on riittävästi tietoa tekijänoikeuksista. Avointen vastausten puolella vastaajat ilmoittivat useimmiten tarvitsevansa lisätietoa käyttöluvista ja tekoälyasioista.
Sanaston kautta kirjallisuutta käyttävät tahot voivat ostaa lupia esimerkiksi teosten julkiseen lausuntaan tai painamiseen uusiin teoksiin kuten oppikirjallisuuteen. Tällöin tekijän ei tarvitse itse hoitaa luvan myöntö- ja laskutusprosessia. Vastaajista 46 % kokee olevansa täysin tai jokseenkin tietoisia siitä, että he voivat ohjata saamansa lupapyynnöt Sanaston hoidettavaksi. Vain 32 % vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteestä ”tiedän, mitä käyttölupia Sanasto myöntää”. Noin kolmannes (36 %) vastaajista koki tietävänsä täysin tai jokseenkin, missä tapauksissa heidän teostensa käyttöön tulee pyytää lupa.
Avointen vastausten perusteella yleisin käyttökohde, johon tekijät saavat henkilökohtaisia lupapyyntöjä ovat oppimateriaalit ja opetus. Toisiksi yleisimpiä olivat pyynnöt lukea teosta ääneen julkisesti. Lähtökohtaisesti molempiin näistä käyttökohteista voisi kuitenkin hankkia luvat suoraan Sanastosta.
Kiitos kaikille tämän vuoden kyselyyn vastanneille! Käytämme kyselyn tuloksia hyväksi Sanaston toiminnan suunnittelussa.
