Tietoa tekijänoikeuksista

Tekijänoikeudet

Tekijänoikeus suojaa luovaa työtä. Kirjallisuudessa tekijänoikeus syntyy sekä kirjailijalle että kääntäjälle.

Lisää tietoa: tekijanoikeus.fi

Mikä tekijänoikeus?

Kirjallisen tai taiteellisen teoksen luoneella henkilöllä on tekijänoikeuslain mukaan tekijänoikeus luomaansa teokseen. Tekijänoikeus syntyy automaattisesti teoksen luomishetkellä, eikä sitä tarvitse erikseen rekisteröidä. Lain mukaan tekijänä pidetään sitä, jonka nimi ilmoitetaan teoksen yhteydessä, ellei toisin näytetä. Kirjallisuudessa tekijänoikeus syntyy sekä kirjailijalle että kääntäjälle.

Mitä tekijänoikeus suojaa?

Tekijänoikeus suojaa teoksen omaperäistä ilmaisumuotoa. Se ei suojaa ideaa, juonta, tietosisältöä tai teokseen sisältyvää teoriaa, vaan nämä ovat vapaasti käytettävissä. Tekijänoikeussuojan saamiseksi ei arvioida esimerkiksi teoksen laatua, taiteellista arvoa tai sen tekemiseen kulunutta aikaa.

Saako kaikki kirjallisuus tekijänoikeussuojan?

Saadakseen tekijänoikeussuojan luovan työn tulosten tulee olla riittävän itsenäisiä ja omaperäisiä eli ylittää teoskynnys. Kirjallisuuden osalta teoskynnys on matala, ja lähes kaikki kirjallisuus nauttii tekijänoikeussuojaa.

Kuinka kauan tekijänoikeus on voimassa?

Tekijänoikeus on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Tekijänoikeus syntyy sekä kirjailijalle että kääntäjälle. Yhteisteosten eli teosten, joilla on useampi tekijä, tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta viimeisenä kuolleen tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Tekijän kuoleman jälkeen tekijänoikeus siirtyy hänen perillisilleen. Tekijänoikeudet voi myös testamentata.

Mitä oikeuksia kirjoittajalle syntyy?

Kirjoittajalla on teokseen taloudellisia ja moraalisia oikeuksia. Taloudelliset oikeudet tarkoittavat yksinoikeutta muun muassa teoksen kappaleiden valmistamiseen ja yleisölle levittämiseen. Moraaliset oikeudet suojaavat sitä, että tekijän nimi tulee ilmoittaa teoksen käyttämisen yhteydessä hyvän tavan mukaisesti (isyysoikeus) ja sitä, että teosta ei saa muuttaa tai esittää tekijää loukkaavassa yhteydessä (respektioikeus).

Voiko tekijänoikeuksia luovuttaa edelleen?

Tekijä voi luovuttaa sopimuksella taloudelliset oikeutensa teokseen joko kokonaan tai osittain. Oikeuksien luovutuksesta ja sen ehdoista kannattaa ehdottomasti aina sopia kirjallisesti. Moraalisia oikeuksia ei normaalisti voi luovuttaa. Ne jäävät tekijälle, vaikka tekijä olisi luovuttanut taloudelliset oikeutensa. Sanaston toiminta-alueista lainauskorvaus on säädetty luovuttamattomaksi oikeudeksi. Tämä tarkoittaa, että tekijä ei voi luovuttaa oikeuttaan lainauskorvaukseen toiselle osapuolelle.

Kuka tekijänoikeudet perii?

Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Tekijän kuoleman jälkeen tekijänoikeus siirtyy oikeudenomistajille avio-oikeutta, perintöä ja testamenttia koskevien säännösten mukaisesti. Kirjallisuuden tekijänoikeuksia perintönä saaneet oikeudenhaltijat voivat rekisteröityä Sanaston asiakkaiksi. Jos olet perinyt kirjallisuuden tekijänoikeuksia, ota yhteyttä Sanastoon.

Mikä on lainauskorvaus?

Lainauskorvaus on teosten maksuttomasta kirjastolainaamisesta tekijälle maksettava tekijänoikeuskorvaus. Korvausta maksetaan yleisten kirjastojen sekä korkeakoulukirjastojen lainoista. Sanasto tilittää lainauskorvaukset tekstintekijöille. Kuvittajat ja muut kuvantekijät saavat lainauskorvauksensa Kopioston kautta, musiikintekijät Teostosta.
Lue lisää lainauskorvauksesta

Mitä tekijänoikeusjärjestöjä Suomessa toimii?

Sanasto toimii kirjallisuuden tekijöiden tekijänoikeusjärjestönä. Muita tekijänoikeusjärjestöjä ovat Kopiosto, Teosto, Gramex, Kuvasto, Filmex ja Audiovisual Producers Finland (APFI). Tekijänoikeusjärjestöt valvovat ja hallinnoivat tekijänoikeuksia eri luovilla aloilla. Tekijänoikeusjärjestöjen lisäksi Suomessa toimii Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus. 

Kirjallisuuden käyttö

Kirjallisuus tarjoaa laadukasta sisältöä uusiin julkaisuihin ja esityksiin – käytä sitä luvan kanssa.

Milloin kirjallisuuden käyttöön tarvitaan lupa?

Tekijänoikeuslain mukaan tekijällä on yksinoikeus päättää teoksensa käytöstä. Siksi useimpiin kirjallisuuden käyttötilanteisiin tarvitaan lupa tekijältä tai häntä edustavalta tekijänoikeusjärjestöltä, kuten Sanastolta. Lupa tarvitaan esimerkiksi runon tai tekstikatkelman julkiseen esittämiseen, painattamiseen osaksi uutta julkaisua tai julkaisemiseen yleisölle verkossa. Tekijän yksinoikeutta on rajoitettu tekijänoikeuslaissa rajoitussäännöksillä, joiden puitteissa mm. tekstin asiallinen siteeraaminen on sallittua ilman lupaa.

Milloin lupaa ei tarvita?

Teoksen asiallinen siteeraaminen on sallittua ilman lupaa. Teoksen esittämiseen ei tarvita lupaa, mikäli sitä esitetään yksityisissä juhlissa (kuten häissä tai perhejuhlissa), opetuksen yhteydessä tai jumalanpalveluksessa. Lupaa ei tarvita myöskään ilmaistilaisuuteen, jossa teosten esittäminen ei ole tilaisuuden pääasia, eikä tilaisuutta järjestetä ansiotarkoituksessa (kaikkien näiden ehtojen tulee täyttyä). Mikäli tekijänoikeus on rauennut, teosten esittämiseen ei tarvita lupaa.

Miten siteeraan asiallisesti?

Tekstiä saa sitaattioikeuden nojalla siteerata tietyin ehdoin. Sitaatti on suora lainaus jostakin teoksesta, ja se tulee erottaa selkeästi omasta teoksesta. Sitaatin on oltava hyvän tavan mukainen, eli sitaatilla tulee olla asiallinen yhteys teokseen, jossa sitaattia käytetään. Sitaatilla voidaan perustella omia näkemyksiä, kritisoida toisen esittämää näkemystä tai havainnollistaa asiaa. Sitaatin tulee olla tarpeellinen oman teoksen tai esityksen kannalta. Pelkkä lisäarvon tuominen omaan tekstiin ei riitä perusteluksi. Esimerkiksi sitaatin hyödyntäminen teosarvostelussa on usein perusteltua. Sen sijaan vaikkapa proosapätkän painaminen tuotekatalogiin tai runon julkaiseminen omaa blogia piristämässä ei yleensä täytä asiallisen yhteyden kriteerejä.

Siteeraus tulee myös tehdä tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Sitaatin pituudelle ei ole asetettu tarkkaa rajaa, vaan laajuutta arvioidaan tapauskohtaisesti. Hyvän tavan mukaisuus sisältää myös sen, että tekijä on mainittava.
Lue lisää siteeraamisesta

Mitä kirjallisuuden käyttölupia Sanastosta saa?

Sanaston tarjoamilla luvilla voi esittää kirjallisuutta erilaisissa tilaisuuksissa, painaa yksittäisiä runoja tai tekstikatkelmia tapahtumamateriaaleihin, uusiin julkaisuihin tai postikortteihin sekä käyttää kirjallisuutta radiossa ja televisiossa. Myönnämme luvat tekijöiden puolesta, laskutamme korvaukset kirjallisuuden käytöstä ja maksamme ne edelleen niille tekijöille, joiden teoksia on käytetty.

Sanaston lupia voi hankkia yritys, yhdistys, yhteisö, ammatinharjoittaja tai yksityishenkilö – kuka tahansa, joka käyttää kirjallisuutta Sanaston hallinnoimilla alueilla.
Sanaston lupakauppaan

Mitä kustannussopimuksessa sovitaan?

Kustannussopimuksessa sovitaan tekijän kannalta merkittävistä asioista, joten sopimusehtoihin kannattaa tutustua huolellisesti. Kustannusopimuksella tekijä luovuttaa kustantajalle oikeuden julkaista ja levittää yleisölle kirjallisen teoksensa. Sanasto ei koskaan myönnä asiakkuussopimuksen nojalla lupia kokonaisten kirjallisten teosten kustantamiseen. Sanasto hallinnoi niitä oikeuksia, joita tekijät eivät tavallisesti luovuta kustantajille.
Lue lisää kustannussopimuksista Kirjailijaliiton sivuilta
Lue lisää kustannussopimuksista Suomen tietokirjailijoiden sivuilta

 

Tekijänoikeus-
neuvonta

Sanastosta saat yleistä neuvontaa tekijänoikeuskysymyksissä.

Yhteystiedot

Lakineuvontamme palvelee sekä kirjallisuuden tekijöitä että käyttäjiä. Voit esimerkiksi ottaa yhteyttä Sanastoon, jos mietit, tarvitaanko teoksen käyttöön tekijänoikeuslupa tietyssä tilanteessa.

Autamme kirjallisuuden tekijöitä kun tekijänoikeus tai lupa-asiat askarruttavat. Emme kuitenkaan ota kantaa tekijöiden välisiin riita-asioihin.

Meihin kannattaa olla yhteydessä, jos epäilet teoksesi luvatonta käyttöä. Tekijänoikeusloukkauksiin liittyvistä korvauksista pystytään useimmiten sopimaan jälkikäteen.

Sanasto järjestää tekijänoikeuskoulutuksia asiakkailleen. Meiltä voit myös pyytää kouluttajan mukaan järjestämääsi tilaisuuteen.