Yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Tavoitteenamme on yhteiskunta, jossa luovan työn tekijät saavat oikeudenmukaisen korvauksen työstään.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen kirjallisuuden tekijöiden aseman parantamiseksi ja tekijänoikeuksien vahvistamiseksi on keskeinen osa työtämme. Tekijöiden täytyy saada tekemästään työstä ja teostensa käytöstä asianmukainen korvaus.
Käymme yhteiskunnallista keskustelua ja otamme aktiivisesti kantaa tekijöihin vaikuttavaan lainsäädäntöön. Sanasto tekee vaikuttamistyötä sekä kotimaassa että EU-tasolla esimerkiksi lainauskorvauksen puolesta.
Lainauskorvaukset & Sanaston tekemä vaikuttamistyö
Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, joka maksetaan valtion budjetista. Sanasto tilittää lainauskorvaukset kirjallisuuden tekijöille ja vaikuttaa aktiivisesti sen puolesta, että lainauskorvausta koskeva lainsäädäntö ja määräraha ovat kirjallisuuden tekijöiden kannalta oikeudenmukaiset.
Mikä on lainauskorvaus?
Lainauskorvaus perustuu tekijänoikeuslakiin ja Euroopan Unionin vuonna 1992 antamaan vuokraus- ja lainausdirektiiviin. Direktiivi edellyttää, että tekijällä on oikeus kohtuulliseen korvaukseen teostensa lainaamisesta tai oikeus kieltää teostensa lainaaminen. Suomessa lainauskorvausta on maksettu vuodesta 2007 alkaen. Muissa Pohjoismaissa korvauksia alettiin maksaa jo 1900-luvun puolivälissä. Suomessa lainauskorvauksen määrärahan taso on myös toistuvasti ollut alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa.
Lainauskorvausta maksetaan yleisten kirjastojen ja korkeakoulukirjastojen fyysisistä lainoista. Yleisten kirjastojen e-kirjoista ja e-äänikirjoista maksetaan lainauskorvausta ensimmäisen kerran vuonna 2023.
Miten Sanasto on vaikuttanut lainauskorvauksen kehittymiseen?
Sanasto toteutti vuosina 2011–2016 merkittävän Kirja elää -kampanjan, jolloin lainauskorvaus nousi pohjoismaiselle tasolle sekä laajentui koskemaan myös korkeakoulukirjastojen lainoja. Lainauskorvauksen määrärahaa ei ole sittemmin korotettu. Tällä hetkellä lainauskorvauksen taso on arvonlisäveron kera 15,6 miljoonaa euroa (alviton 14,2 miljoonaa euroa).
Sanasto käynnisti syksyllä 2021 Kirjasta korvaus -kampanjan, jonka tavoitteena oli saada myös e-kirjat ja e-äänikirjat lainauskorvauksen piiriin. Samana vuonna käynnistyi kansanedustajille suunnattu kirjallisuuskummiohjelma. Ohjelman tarkoituksena on tuoda kirjailijoita ja kääntäjiä sekä päättäjiä yhteen keskustelemaan kirja-alan ajankohtaisista aiheista ja toimia linkkinä kirjallisuuden ja politiikan välillä. Säännöllisten kummikohtaamisten avulla voidaan kehittää vuoropuhelua ja edistää päättäjien ymmärrystä kirjailijan ja kirjallisuuden kääntäjän ammateista sekä kirja-alan ajankohtaisista kysymyksistä.
Kirjasta korvaus -kampanja ja kirjallisuuskummien toiminta tuottivat tulosta: opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä e-lainauskorvausta maksetaan yleisten kirjastojen e-lainoista ensimmäisen kerran vuonna 2023. Myös tekijänoikeuslain muutos e-lainojen lainauskorvauksen vakiinnuttamiseksi on valmisteilla. Sanaston kanta on, että myös korkeakoulukirjastot tulee saada mukaan e-lainauskorvauksen piiriin.
Ajankohtaiset lainauskorvausta koskevat tavoitteet
Alkaneella hallituskaudella 2023-2027 ajankohtaista on lainauskorvausmäärärahan tasokorotus ja e-lainauskorvauksen vakiinnuttaminen.
Lainauskorvausmäärärahan tasokorotuksissa Suomi on jäänyt muista Pohjoismaista jälkeen, edellisen kerran määrärahaa on nostettu vuonna 2016. Eduskunta on lausumassaan vuonna 2021 edellyttänyt, että lainauskorvausmäärärahan tasoa korotetaan. Sanaston mukaan kohtuullinen määrärahan korotus vastaisi 1,5 miljoonaa euroa.
Vuonna 2023 yleisten kirjastojen e-lainoista maksetaan ensimmäisen kerran lainauskorvausta opetus- ja kulttuuriministeriön erillispäätöksellä. E-lainauskorvauksen vakiinnuttamiseksi on valmisteilla lainmuutos. Sanaston näkemyksen mukaan lainauskorvaus on teknologianeutraali, kun aineistoja kohdellaan yhdenvertaisesti riippumatta siitä, onko ne lainattu yleisistä kirjastoista vai korkeakoulukirjastoista.
Sanaston kirjallisuuskummit
Kummiohjelma on avoin kaikille kirja-alasta ja kirjallisuudesta kiinnostuneille kansanedustajille.
Sanasto lanseerasi lokakuussa 2021 yhdessä sivistysvaliokunnan kanssa kansanedustajille suunnatun kirjallisuuskummiohjelman. Tarkoituksena on tuoda kirjailijoita ja kääntäjiä sekä päättäjiä yhteen keskustelemaan kirja-alan ajankohtaisista aiheista ja toimia linkkinä kirjallisuuden ja politiikan välillä. Säännöllisten kummikohtaamisten avulla voidaan kehittää vuoropuhelua ja edistää päättäjien ymmärrystä kirjailijan ja kirjallisuuden kääntäjän ammateista ja työn edellytyksistä sekä kirja-alan ajankohtaisista kysymyksistä.
Kirjallisuuskummit ovat suomalaisia kirjallisuuden tekijöitä, kirjailijoita ja kääntäjiä. Hallituskaudella 2023–2027 kummeina toimivat Sabine Forsblom, Sami Hilvo, Markus Hotakainen, Vilja-Tuulia Huotarinen, Virpi Hämeen-Anttila, Karo Hämäläinen, Riina Katajavuori, JP Koskinen, Maria Lassila-Merisalo, Leena Lehtolainen, Reetta Niemelä, Sampsa Peltonen, Tiina Raevaara, Peter Sandström, Johanna Sinisalo, Kaijamari Sivill, Anja Snellman, Ville-Juhani Sutinen ja Katariina Vuori.
Sivistysvaliokunta antoi mietinnön e-lainauskorvauksesta:...
Tekijänoikeuslain muutosesityksen tavoitteena on ollut tuoda e-kirjojen ja e-äänikirjojen kirjastokäyttö lainauskorvauksen piiriin. Sanasto on kritisoinut hallituksen esitystä siitä, että osa sähköisestä käytöstä jätetään edelleen korvausten ulkopuolelle. Samaan aikaan korvausoikeus myönnetään uusille edunsaajille eli äänikir...
Kirjailijat ja kääntäjät vetosivat kulttuuriministeri Mul...
Joukko kirjailijoita ja kääntäjiä vetosi tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalaan hallituksen e-lainauskorvausesitystä koskien. Vetoomuksen kirjoittanut Vilja-Tuulia Huotarinen kertoo, että alle vuorokaudessa viestin allekirjoitti yli 200 kirjallisuuden tekijää. Linkin vetoomustekstiin löydät tästä uutisesta. Hallituksen tek...
