Euroopan kirjailijoiden neuvoston vuositapaaminen järjestettiin Helsingissä 24.–26.5.2024. Vuosikokousasioiden lisäksi keskusteltiin mm. tekoälystä, avoimesta tiedosta, sananvapaudesta ja valkovenäläisten kirjailijoiden tilanteesta, äänikirjoista ja kirjailijoiden tulosta sekä laadittiin kannanotto Venäjän ukrainalaiseen kirjapainoon kohdistuneen iskun tuomitsemiseksi.
European Writers’ Councilin (EWC) kolmipäiväiseen tapahtumaan otti osaa yli 60 kirjailijajärjestöjen edustajaa ja neuvoston hallituksen jäsentä 19 Euroopan maasta. Virallinen ohjelma alkoi ajankohtaisiin aiheisiin keskittyvällä Burning Issues Forum -seminaarilla.
Lauantaina 25.5. pidetyn seminaarin erityinen teema oli tänä vuonna Uhka tekijyyttä kohtaan. EWC:n puheenjohtaja Miguel Ángel Serrano viittasi näihin uhkaaviin tekijöihin – tekijänoikeustaisteluihin, sensuuriin ja yleisiin edellytyksiin kirjoittaa ammattimaisesti kirjallisuutta – myös tervetuliaispuheessaan.
Aloituspuheenvuorojen jälkeen kuultiin sivistysvaliokunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Tuula Haataisen tervehdys eduskunnasta.
– Lukeminen on avain oppimiseen, ja siksi lukeminen on tärkeää aloittaa jo lapsena. Etenkin nykyään, kun monet asiat kilpailevat nykyään lasten ja nuorten huomiosta, kirjoja pitää olla tarjolla matalalla kynnyksellä. Kirjallisuutta ei kuitenkaan ole olemassa ilman kirjoja eikä kirjoja ilman niiden tekijöitä. Kirjallisuuden käytöstä on maksettava asianmukaiset korvaukset, Haatainen muistutti ja kiitti lopuksi kirjallisuuden tekijöitä heidän tärkeästä ja yhteiskunnallisesti hyvin merkittävästä työstään.
Tuula Haatainen toi puheessaan esiin myös kirjastolaitoksen merkityksen suomalaisille ja hyvinvointivaltion kehittymiselle. Lisäksi hän puhui kirjallisuuden merkityksestä kansallisina kriisiaikoina sekä lukemisen vaikutuksista PISA-tuloksiin.
Tekoälykeskustelussa ruodittiin EU:n tekoälyasetukseen, tekoälyn kouluttamiseen ja kirjallisuuden suojaamiseen liittyviä näkökulmia. Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen professori Minna Ruckenstein pohti sitä, mitä tekoäly tekee yhteiskunnalle ja miten se muuttaa suhdettamme teknologiaan ja tekstiin.
– Tunnen menetyksen tunnetta aina, kun ChatGPT tuottaa minulle takaisin rivejä omasta tekstistäni. Sillä sitä tekoäly tekee – se luo sisältöä tuottamalla uusia yhdistelmiä. Kirjoittaja sen sijaan tuo aina oman persoonansa tekstiin, ja tähän ei tekoäly pysty. Ehkä meillä on jatkossa tekoälyn tuottamaa niin kutsuttua yleisluonteista kirjoittamista (general writing), ja sen vastapainona ihmisen tuottamaa luksuskirjoittamista (luxury writing), Ruckenstein pohti.
Sensuurin ja diktatuurin teemat nousivat vahvasti esiin osiossa, jossa Valko-Venäjän kirjailijoiden kansainvälisen kirjailijayhdistyksen johtaja Alena Makouskaya esitteli Free All Words -projektia, joka antaa ääneen omasta kotimaastaan paenneille tai siellä vangituille kirjailijoille. Paneelikeskustelussa avattiin valkovenäläisten kirjailijoiden vaikeaa tilannetta: sananvapaus on maassa hyvin rajoitettu, painotaloja on suljettu eivätkä valkovenäläiset kirjailijat voi tavata tai kirjoittaa omalla kielellään ilman pelkoa vakavista rangaistuksista.
EWC:n varapuheenjohtaja Maïa Bensimon analysoi EU-parlamentin maaliskuussa hyväksymän tekoälyasetuksen vaikutuksia tekoälykeskustelun aluksi.
EWC:n kunniapuheenjohtaja, kirjailija Nina Georgen mukaan ainakin osaratkaisu luovan työn suojelemiseen digitaalisissa ympäristöissä voisi olla ISCC-tunnisteen ja metadatan lisääminen kirjallisiin töihin. George esitteli myös EWC:n työryhmän työstämät tekoälyä koskevat suositukset.
Käsittelyssä eri maiden hyvät ja huonot käytännöt
Kirjailijoiden tuloja ja eri maiden hyviä ja huonoja käytäntöjä käsiteltiin osuudessa, jota juonsi toimittaja ja kirjailija Karo Hämäläinen. Hämäläinen esitteli alkuun e-äänikirjoja ja kirjallisuuden lukuaikapalveluita koskevia lukuja Suomesta.
– Suomessa on maailman korkein e-äänikirjojen käyttöaste. Jo lähes yksi kymmenestä suomalaisesta maksaa kuukausimaksua luku- tai kuunteluajasta, Hämäläinen kertoi.
Kirjailijat Virpi Hämeen-Anttila ja Markus Hotakainen avasivat yleisölle omien tulojensa rakennetta ja analysoivat muutoksia eri vuosien välillä. Molemmille eniten tuloja tuottivat vuosina 2022 ja 2023 kovakantisten kirjojen myynti, kun taas tulot suhteessa e-äänikirjojen myyntiin jäivät pieniksi. Myös lainauskorvaukset ovat molemmille erittäin tärkeä tulonlähde.
Intensiivinen ja keskusteleva Burning Issues Forum -seminaari päätettiin ryhmäkeskusteluihin, joissa jokainen pääsi kertomaan oman maansa tilanteesta, parhaista käytännöistä ja isoimmista ongelmista. Tilanne Suomessa vastaa hyvin tilannetta muissa maissa: muuttuva tulorakenne, tekoäly, puuttuva ja/tai vanhentunut lainsäädäntö sekä toisen päätyön pakko ovat merkittävimpiä ongelmia kirjallisuuden tekijöille myös muualla Euroopassa.
Kuten Sanaston jäsenjärjestön Finlands svenska författareförening rf:n varapuheenjohtaja Carina Karlsson omassa tervehdyspuheenvuorossaan totesi, sanat ovat kirjallisuuden tekijöiden supervoima – ja sanojen vapaudesta, kirjailijan äänestä ja työn edellytyksistä halutaan EWC:n ja sen jäsenjärjestöjen kesken pitää vastaisuudessakin huolta.
Kirjallisuuden tekijöiden kattojärjestö EWC edustaa 49 tekijäjärjestönsä kautta yli 220 000 kirjailijaa ja kirjallisuuden kääntäjää 31:stä Euroopan maasta. Vuosikokouksessa jäseneksi hyväksyttiin EWC:n 50. jäsenjärjestö.
Burning Issues Forum -seminaarin ja sunnuntaina pidetyn vuosikokouksen lisäksi tapahtumaohjelmaan kuului myös perjantaina Helsingin kaupungin vastaanotto. Lisäksi ohjelmaa järjestettiin Tekstin talolla, Helsingin keskustakirjasto Oodissa sekä kaupunkikierroksella. Tapahtumaa Suomessa isännöivät Sanaston lisäksi Suomen Kirjailijaliitto, Suomen tietokirjailijat ja Finlands svenska författareförening.
Kirjailijajärjestöt tuomitsevat Venäjän iskun harkovalaiseen kirjapainoon
Viikonlopun aikana tapaamisessa valmistui myös kannanotto Venäjän torstaina 23.5. Ukrainan suurimpaan kirjapainoon kohdistaman iskun tuomitsemiseksi. Harkovassa sijaitsevan Faktor-Drukin kirjapainon pommituksessa seitsemän työntekijää menehtyi ja 22 loukkaantui. Venäjän iskut ovat lamaannuttaneet lähes koko kirja-alan Ukrainassa.
European Writers’ Council ja sen jäsenjärjestöt esittävät syvimmät osanottonsa iskussa henkensä menettäneiden työntekijöiden omaisille sekä toivovat iskussa loukkaantuneille pikaista toipumista. Kannanotto on myös solidaarisuuden ja tuen osoitus koko Ukrainan kirja-alalle.
EWC:n hallituksen jäsen ja tapahtuman suomalaisjärjestäjien edustaja Paula Havaste kommentoi iskua muun muassa seuraavasti: ”Suomalaisten ja eurooppalaisten kirjallisuuden tekijöiden yhteisö tukee ukrainalaisia kollegoitaan ja tuomitsee Venäjän raukkamaisen yrityksen tuhota kulttuurin, kansakunnan ja sen kielen.”
EWC:n kannanotto löytyy kokonaisuudessaan täältä.
