Kannanotto: Tekijä on palkkansa ansainnut

Luovaa alaa on viime päivinä puhuttanut tapaus, jossa opetus- ja kulttuuriministeriö houkutteli kahta itsensä työllistävää taiteilijaa esiintymään seminaariin ruokapalkalla, eli ilmaiseksi. Sarjakuvataiteilija Kaisa Leka ja graafinen suunnittelija Kasper Strömman saivat ministeriöstä kutsun, jossa heitä pyydettiin töihin kansainväliseen lehdistönvapauden konferenssiin toukokuussa. ”Emme voi maksaa palkkiota, mutta tarjoamme aterian”, ministeriöstä todettiin. Ministeriö oikaisi asian viipymättä, eikä voida sanoa, että opetus- ja kulttuuriministeriö olisi tietämätön tai välinpitämätön yhdestä oman toimialansa tärkeästä osasta eli kulttuurintekijöiden toimeentulosta. Päinvastoin, ministeriö on ollut erityisesti viime vuosina aktiivinen tekijöiden aseman vahvistamiseksi ja turvaamiseksi. Asiasta on kuitenkin tärkeää keskustella, sillä alan toimintakulttuurissa on ehdottomasti parantamisen varaa.

Taiteilijat – myös kirjailijat – ovat usein itsensä työllistäviä yrittäjiä, joiden tulot muodostuvat monista lähteistä: paitsi esiintymiskorvauksista myös kirjoituspalkkioista, apurahoista ja tekijänoikeuspalkkioista. Tekijän saamasta esiintymispalkkiosta karkeasti arvioituna noin puolet menee työn sivukuluihin. Hän maksaa itse mm. lakisääteiset eläkemaksut sekä laitteet ja ohjelmistot, työhuonekulut, vakuutukset, puhelin- ja tietoliikennekulut, työterveyshuollon ja kirjanpidon. Näitä ei voi maksaa pelkällä näkyvyydellä.

Tekijä tarjoaa usein tilaisuudelle kuin tilaisuudelle asiantuntemuksen ja sisällön, sekä esiintyessään että silloin kun hänen luomiaan teoksia hyödynnetään esimerkiksi esitystoiminnassa. Korvausten maksaminen erilaisista tilanteista mahdollistaa omalta osaltaan tekijän toimeentulon ja keskittymisen luovaan työhön. Tämänkin vuoksi on tärkeää, että kirjallisuuden käyttöön erilaisissa yhteyksissä on olemassa toimivia lupamalleja, joiden avulla tekijä saa korvauksen teostensa hyödyntämisestä. Tässä me Sanastossa olemme apuna, esimerkiksi kun kirjallisuutta esitetään tai käytetään radiossa tai televisiossa.

Luova ala perustuu osaamisen ja luovan työn tekijöiden ammattitaidon ja potentiaalin täysimääräiseen hyödyntämiseen. Kirjallisuus ja muut luovat alat voivat tuoda Suomeen paljon kaivattua talouskasvua, työtä ja hyvinvointia. Kasvua ei kuitenkaan voi syntyä, mikäli tekijöiden ammattitaitoa ei tunnisteta ja siitä ei olla valmiita korvaamaan asianmukaisesti. On kyse sitten esiintymisestä ja luovan työn tulosten hyödyntämisestä muulla tavalla: esittämällä, lainaamalla, julkaisemalla, tekijä on palkkansa ansainnut.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä tartuttiin aktiivisesti toimeen asian korjaamiseksi – toivon, että tämä käytäntö leviää laajemmallekin. Me Sanastossa maksamme korvauksen tekijälle aina, kun hyödynnämme hänen ammattitaitoaan, on kyse sitten paneelikeskustelussa tai messuilla esiintymisestä, tekstin painamisesta julkaisuihimme tai vaikuttamistyöhömme osallistumisesta. Haastamme myös muut luovan alan toimijat toimimaan samoin. Harva meistä tekee töitä ilmaiseksi – miksi luovan työn tekijän pitäisi?

 

Anne Salomaa
Toiminnanjohtaja, Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto
p. 050 366 6110