Sanasto järjesti torstaina 26.10. perinteiset Kirjailijakahvit eduskunnan sivistysvaliokunnalle ja valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle. Ajankohtaisen e-lainauskorvauskeskustelun lisäksi tapaamisessa käsiteltiin muun muassa Celia-korvauksia ja lainauskorvausten merkitystä kirjallisuuden tekijöille.
E-kirjojen ja e-äänikirjojen kirjastokäytön korvauksesta on käyty keskustelua kuluneella viikolla kiivaasti. Hallituksen esitys (HE 46/2023 vp) e-lainauskorvauksesta annettiin lokakuun alussa. Lain valmistelun tavoitteena on ollut tuoda e-kirjat ja e-äänikirjat lainauskorvauksen piiriin.
Sanasto on jo aiemmin omassa lausunnossaan kritisoinut annettua lakiesitystä siitä, että korvausoikeuden ulkopuolelle on jätetty korkeakoulujen sähköiset teospalvelut eli nk. verkkokirjahyllyt. Lisäksi Sanasto suhtautuu kriittisesti uuden edunsaajaryhmän, äänikirjojen lukijoiden, tuomiseen e-lainauskorvauksen piiriin. Näistä teemoista käytiin keskustelua myös Kirjailijakahveilla.
Kansanedustaja Sari Sarkomaa.
Kirjallisuuden tekijät vetosivat lainauskorvauksen puolesta
Lainauskorvaus on teosten kirjastolainaamisesta maksettava tekijänoikeuskorvaus. Sanasto tilittää lainauskorvausta kirjojen kirjoittajille ja kääntäjille, Kopiosto kuvantekijöille ja Teosto musiikintekijöille. E-lainauskorvauksen piiriin esitetään edellä mainittujen lisäksi otettavaksi uusi edunsaajaryhmä, äänikirjojen lukijat.
Kirjailija Virpi Hämeen-Anttila esitti puheenvuorossaan huolen siitä, että hallituksen tekijänoikeuslain muutosesitys on äänikirjojen lukijoiden osalta valmisteltu kiireessä ja sen perustelut ovat erittäin heikot.
”Tekijänoikeuden pitäisi olla tekijän turva. Lukija ei ole teoksen tekijä”, Hämeen-Anttila vetosi.
Tekijöiden tekijänoikeus ja äänikirjan lukijoiden lähioikeus eivät ole rinnastettavissa, koska ne eivät ole samanarvoisia: kirjallisuuden tekijää ja äänikirjan lukijaa ei voi asettaa laissa samaan asemaan, koska he eivät ole tekijänoikeudellisesti samassa asemassa. Vakiintuneesta tekijänoikeuteen perustuvasta ja yhdenvertaisesta korvauskäytännöstä poikkeaminen vaarantaa koko lainauskorvausjärjestelmän tarkoituksen.
Kirjailijakahveilla keskusteltiin myös siitä, että jos tekijänoikeuskorvauksen piiriin aletaan tuoda lähioikeutta nauttivia tai muita ammattiryhmiä, joilla on osansa kirjan valmistumisessa, lainauskorvausten edunsaajaryhmä tulee laajenemaan vielä entisestään.
Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston puheenjohtaja Mika Lintilä ja sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen. Lintilä ja Haatainen kiittivät Sanastoa siitä, että Kirjailijakahvien perinnettä on jatkettu jo yli kymmenen vuoden ajan.
Suomentaja Laura Jänisniemi muistutti puheessaan, että lainauskorvaus muodostaa kääntäjien vuosituloista keskimäärin kolmasosan, joissain tapauksissa jopa puolet. Suomalainen lainauskorvausjärjestelmä on tähän asti ollut selkeä ja perustunut tekijänoikeuteen. Korvauksen muuttaminen hallituksen esityksen mukaisesti jättäisi tekijöiden oikeudet tulkinnanvaraisiksi.
”Varjelkaa tekijänoikeutta ja sen omistajia, jotta lupaavat tekijät eivät karkaisi muihin töihin”, Jänisniemi painotti.
Tietokirjailija Markus Hotakainen avasi puheenvuorossaan e-äänikirjojen ansaintalogiikkaa kirjailijan ja äänikirjan lukijan osalta.
”Sain erittäin hyvin myyneen tietokirjani e-äänikirjamyynnistä korvausta 21,77 euroa. Äänikirjani lukija sai palkkiota suurin piirtein tuhat euroa”, Hotakainen kertoo.
Useat äänikirjojen lukijat sen sijaan tienaavat äänikirjojen lukemisella erittäin hyvin. Palkkio on keskimäärin 90–120 €/ tunti, ja äänikirjoja voi lukea yhden vuoden aikana useita.
Kansanedustajat Veronika Honkasalo ja Eeva-Johanna Eloranta kuuntelivat huolestuneina suomentaja Laura Jänisniemen puheenvuoroa kääntäjien tulonmuodostuksesta.
Verkkokirjahyllyt ovat yhä korvausten ulkopuolella, suuresta osasta Celia-lainoja ei makseta korvausta lainkaan
Hallituksen esityksessä korvausten piiriin on tulossa yleisten kirjastojen lisäksi korkeakoulukirjastot, mutta nk. verkkokirjahyllyissä olevat e-kirjat on rajattu sen ulkopuolelle, vaikka ne ovat täsmälleen samoja teoksia, joita kirjastoissa on tai on ollut tarjolla esimerkiksi painetussa muodossa. Tämä on vastoin hallituksen esityksen kirjausta, jonka mukaan ”tavoitteena on mahdollistaa tekijöille nykyistä lainauskorvausta vastaava korvaus kirjojen ja äänikirjojen sähköisessä muodossa tapahtuvasta kirjastokäytöstä.”
Kirjailijakahveilla Sanaston toiminnanjohtaja Niina Vettensola muistutti, että Sanastolla on valmius tilittää korvaukset myös verkkokirjahyllyjen käytöstä. E-lainauskorvaukseen osoitetun määrärahan tarkoituksena on ollut kattaa kaikki yleisten kirjastojen ja korkeakoulukirjastojen e-kirjat ja e-äänikirjat.
Sanaston tavoitteena on saada myös saavutettavuuskirjasto Celian kaikki e-äänikirjalainat korvattavien teosten piiriin. Nykyisen lainsäädännön mukaan tekijöille maksetaan Celiasta tehdyistä lainoista korvaus vain silloin, kun edunsaajahenkilöille jää pysyvästi haltuunsa kappale teoksesta (CD-lainat ja tietokoneelle ladattavat teokset). Tämän vuoksi tekijöiltä jää saamatta vuosittain korvaus lähes 900 000 e-äänikirjalainasta. Celian asiakkaista jo 89 % käyttää verkkopalvelua.
Lisäksi kansanedustajat esittivät Kirjailijakahveilla kysymyksiä muun muassa arvonlisäveron korottamisen vaikutuksista kirjamyyntiin sekä fyysisiä kirjoja koskevan lainauskorvauksen määrärahasta ja pohjoismaisesta tilanteesta.
Suomalaiset ovat hyvin aktiivisia kirjaston käyttäjiä, ja Suomessa tehdään yhteensä noin 75 miljoonaa kirjalainaa vuodessa. Lainauskorvauksen määrärahaa on tarkistettu viimeksi vuonna 2016, jonka jälkeen elinkustannukset ovat nousseet huomattavasti. Eduskunta edellytti jo vuonna 2021 tekemässään lausumassa, että lainauskorvaus on korotettava takaisin pohjoismaiselle tasolle. Sanasto tavoittelee määrärahaan noin 10 % korotusta, joka vastaa reilua 1,5 miljoonaa euroa.
Kiitos kaikille Kirjailijakahveille osallistuneille: Sivistysvaliokunnan pj Tuula Haatainen sekä kansanedustajat Eeva-Johanna Eloranta, Veronika Honkasalo, Inka Hopsu, Marko Kilpi, Mia Laiho, Mika Lintilä, Hanna Sarkkinen, Sari Sarkomaa, Mari-Leena Talvitie ja Oskari Valtola.
