Kirjailijoiden tulotutkimus: Lainauskorvaukset muodostavat 27 % kaunokirjallisen työn tuloista

Kirjan sivuja. Kuva: Eetu Ahanen

Kirjailijoiden taloudellinen asema Suomessa 2017 -tutkimus kertoo kirjailijoiden kaunokirjallisesta työstä saamista tuloista ja muista kirjailijan työhön liittyvistä tulonlähteistä. Aikaisempaa suurempi lainauskorvausmääräraha näkyy selvänä prosenttiosuuden kasvuna kirjailijoiden tuloissa.

Tiistaina 25. syyskuuta julkaistun tulotutkimuksen toteutti Turun Yliopiston Brahea-keskus Suomen Kirjailijaliiton toimeksiannosta. Edelliset tutkimukset on tehty vuosien 2010, 2005, 2001 ja 1999 tuloista. Tutkimuksen vastaajat (225 kirjailijaa) ovat Suomen Kirjailijaliiton jäseniä, ja valtaosa heistä on aktiivisesti julkaisevia kirjailijoita.

Lainauskorvaukset muodostavat hieman yli neljänneksen tuloista

Tutkimuksen mukaan kaunokirjalliseen työhön perustuvista tuloista 54 % oli kustantajalta saatuja teosten myynnin mukaisia tilityksiä.

Lainauskorvaus muodosti 27 % kaunokirjallisen työn tuloista. Vuonna 2010 lainauskorvauksen osuus kaunokirjallisista tuloista oli vain 4 %.

”Lainauskorvausmääräraha nostettiin viime vuonna pohjoismaiselle tasolle. On todella hienoa, että nousu näkyy nyt konkreettisesti kirjailijoiden kukkarossa. Monelle kirjailijalle lainauskorvaus myös tasoittaa tuloja kirjojen julkaisemisen välissä”, kommentoi Sanaston tilityspäällikkö Pentti Nieminen.

Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jonka Sanasto opetus- ja kulttuuriministeriön valtuuttamana maksaa kirjailijoille ja kääntäjille heidän teostensa kirjastolainaamisesta. Tekijän saama lainauskorvaus maksetaan käytön mukaan, ja se perustuu hänen teostensa yhteenlaskettuun lainamäärään.

Kirjailijan tulot kertyvät useista lähteistä

Tutkimuksessa kaunokirjalliseen työhön perustuviin tuloihin laskettiin kirjan myynnistä saadut tekijänpalkkiot, tulot ulkomailta, lainauskorvaukset, tulot kirjoista tehdyistä dramatisoinneista, tulot käsikirjoitustöistä sekä muut tekijänoikeuskorvaukset. Muita kirjailijan työhön liittyviä tuloja ovat esimerkiksi esiintymispalkkiot, muut kirjoitustyöt ja kirjoittamisen opettamisesta saadut tulot. Myös apurahojen merkitys kirjailijoiden tulonmuodostuksessa on tärkeä.

Kirjailijoiden kaunokirjallisesta työstä saamat tulot ovat tutkimuksen mukaan varsin epävakaat ja vaihtelevat. Kirjailijoiden mediaanitulo on kasvanut seitsemässä vuodessa noin 300 eurolla, mutta tuloerot kirjailijakunnan sisällä ovat kasvaneet merkittävästi.

Reilu kolmannes (36 %) vastaajista arvioi taloudellisen tilanteensa kohentuneen edellisen tutkimuksen jälkeen, kolmannes arvioi tilanteen pysyneen samanlaisena. Hieman alle kolmannes (29 %) vastaajista kertoi taloudellisen tilanteensa heikentyneen vuoden 2010 jälkeen.

Tutkimuksessa selvisi myös, että vastaajista yli puolen (58 %) teoksia oli julkaistu sähköisessä muodossa. Vuonna 2010 vastaava luku oli 16 %.

Löydät tarkemman tutkimusraportin kirjailijan taloudellisesta asemasta Suomen Kirjailijaliiton verkkosivuilta.