Yleisissä kirjastoissa vuosi 2024 oli ennätyksellinen: lastenkirjallisuudessa tehtiin jo kolmas peräkkäinen lainausennätys, ja painettujen kirjojen lainaus nousi kaikkiaan neljä prosenttia. Yleisistä kirjastoista lainattiin enemmän painettuja kirjoja viimeksi vuonna 2005. Myös Saavutettavuuskirjasto Celiasta tehtiin viime vuonna enemmän lainoja kuin koskaan aikaisemmin. Kirjallisuuden tekijöille lainaamisen kasvu ei ole pelkästään ilouutinen, sillä suosiosta huolimatta heille kirjastokäytöstä maksettavat tekijänoikeuskorvaukset laskevat.
Vuonna 2024 yleisistä kirjastoista tehtiin yhteensä yli 85,4 miljoonaa lainaa. Näistä kirjalainoja oli yli 74,3 miljoonaa. Lastenkirjallisuutta lainattiin noin 38 miljoonaa kertaa, mikä rikkoi edellisen, vuonna 2023 tehdyn lainausennätyksen. Painettujen kirjojen lainaus nousi kokonaisuudessaan 4 % edelliseen vuoteen verrattuna. (1)
Kirjastoissa myös käytiin ahkerasti: käyntikertoja kirjattiin koko maassa yli 50,7 miljoonaa, kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 6 %. Aktiivisesti kirjastolainaamista harrasti 1,8 miljoonaa lainaajaa. (2)
Kirjoja lainataan ja kulutetaan kirjastoissa enemmän, mutta tekijöiden tulot laskevat
Kirjailijoille ja kirjallisuuden kääntäjille kirjastojen ennätykselliset lainamäärät eivät ole pelkästään ilon aihe: valtio korvaa kirjastolainaamista kiinteästä määrärahasta, joka jaetaan kaikkien lainojen kesken. Mitä enemmän kirjallisuutta siis lainataan, sitä vähemmän korvausta saa per laina. Fyysisiä lainoja koskevaa lainauskorvausmäärärahaa on korotettu edellisen kerran vuonna 2016.
– Lukuinto ilahduttaa, mutta samalla kannamme huolta tekijöiden toimeentulosta. Määräraha on pysynyt staattisella tasolla jo yhdeksän vuotta inflaatiosta ja elinkustannusten noususta huolimatta, ja kirjastoissa lainausennätyksiä rikotaan vuosi toisensa jälkeen. Onneksi eduskunnan lainauskorvauksia varten myöntämä joululahjaraha kuitenkin helpottaa tilannetta tämän vuoden osalta, kertoo Sanaston toiminnanjohtaja Niina Vettensola.
Lainauskorvaus on ammattitekijöille tärkeä tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan yleisten kirjastojen fyysisten lainojen lisäksi myös korkeakoulukirjastojen fyysisistä lainoista. Lainauskorvausta saavat kirjallisuuden, kuvan ja musiikin tekijät.
E-lainauskorvausta puolestaan maksetaan yleisten kirjastojen ja korkeakoulukirjastojen e-kirjojen ja e-äänikirjojen käytöstä. E-kirjojen ja e-äänikirjojen verkkokirjahyllykäyttö on toistaiseksi rajattu kirjastokäytön korvauksen ulkopuolelle, vaikka etenkin korkeakouluissa verkkokirjahyllyt ovat jo vakiintunut tapa kuluttaa kirjallisuutta. Eduskunnan vuonna 2023 antaman lausuman mukaan hallituksen on selvitettävä mahdollisuutta ottaa verkkokirjahyllyt korvauksen piiriin.
– On eriarvoista, että osa kirjallisuudesta on suljettu korvauksen ulkopuolelle, ja teoksen käytön korvaaminen riippuu siitä, minkä kirjaston tarjoaman palvelun kautta käyttäjä teosta milloinkin lukee tai kuuntelee. Sanastolla on täysi valmius alkaa maksaa korvausta myös verkkokirjahyllykäytöstä, kun päätös niiden ottamisesta korvauksen piiriin on tehty, Vettensola kiteyttää.
Kirjallisuuden, kuvan ja musiikin tekijöiden lisäksi e-lainauskorvauksia maksetaan myös äänikirjojen lukijoille.
Celia-kirjastossa lainoja jo yli 1,4 miljoonaa – valtaosa näistä jää korvaamatta kokonaan
Myös saavutettavaa kirjallisuutta tarjoavassa valtion erikoiskirjasto Celiassa on tehty lainausennätys: vuonna 2024 kokonaislainamäärä kipusi jo yli 1,4 miljoonaan lainaan. Kirjallisuuden tekijöiden saama korvaus teostensa käytöstä kuitenkin laski entisestään, sillä vanhentuneen lainsäädännön vuoksi Celia-korvauksen piiriin kuuluvat vain CD-lainat ja omalle tietokoneelle ladatut äänitiedostolainat, joiden osuus kokonaislainamäärästä on vähentynyt vuosittain.
Valtaosa Celian lainoista tehdään verkon ja suoratoiston välityksellä: tästä käytöstä tekijät eivät saa mitään korvausta.
– Kirjallisuuden tekijän on mahdotonta tulla omalla työllään toimeen, jos tuota työtä hyödynnetään jatkuvasti ilmaiseksi. Jo nyt korvaamatta jää yli miljoona lainaa vuodessa. Kun Celia syyskuussa 2025 lakkauttaa CD-lainaamisen, korvausta maksetaan enää joka 17. lainasta, painottaa Sanaston yhteiskuntasuhteiden päällikkö Linda Lappalainen.
Vuonna 2014 korvattiin yli 92 % kaikista lainoista, vuonna 2024 korvauksen piirissä oli enää alle 26 % lainoista. Ensi vuonna lainoista korvauksen piirissä on enää alle kuusi prosenttia.
Edustaja Eeva-Johanna Eloranta yhdessä viiden muuan kansanedustajan kanssa teki Celia-korvauksia määrittävästä tekijänoikeuslain 17 b §:n muutostarpeesta lakialoitteen helmikuussa 2025. (3)
– Nyt tarvitaan pikaisia toimia. Toivomme hartaasti, että edustajat puoluetaustasta riippumatta edistäisivät lainmuutosta, ja tekijöille voitaisiin viimeinkin turvata kohtuullinen korvaus heidän teostensa käytöstä. Valtion budjetissa tekijöiden oikeuksien kunnioittamisen hinta on noin 360 000 euroa, summaa Lappalainen.
Lähteet:
- Yleisten kirjastojen tilastot – https://tilastot.kirjastot.fi
- Aluehallintoviraston tiedote – https://avi.fi/tiedote/-/tiedote/71030692
- LA 2/2025 vp
