Kulttuurialaan kohdistuvat leikkaukset heikentävät alan kasvun edellytyksiä

Suomessa luovien alojen osuus BKT:sta on 3,1 prosenttia, joka on alle EU:n keskiarvon. Kulttuurialaan kohdistuvat leikkaukset heikentävät alan kasvupotentiaalia entisestään. Hallituksen sopeutustoimet koskevat myös kirjallisuuden tekijöitä.

Sanastossa on seurattu huolestuneina kulttuurialaan kohdistuvia leikkauksia. Tiistaina 16.4.2024 julkaistuissa kehysriihimateriaaleissa määriteltiin kulttuurialaa koskien 25 miljoonan euron säästöt vuodelle 2025. Kokonaisuudessaan kulttuurialaan kohdistuu kuluvan hallituskauden aikana säästöjä jopa 150 miljoonan euron edestä. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus valtion budjetista on noin kahdeksan miljardia euroa.  

“Kulttuurialaan kohdistettavilla leikkauksilla ei saavuteta merkittävää säästöä, vaan päinvastoin. Leikkauksilla heikennetään kulttuurialan mahdollisuuksia kannattavaan elinkeinotoimintaan”, kommentoi Sanaston toiminnanjohtaja Niina Vettensola

Tilastokeskuksen tuoreesta katsauksesta ilmenee, että kulttuuriammateissa työskentelevien määrä laski vuonna 2023 yli 5000 työntekijällä. Luvussa on huomioitu päätyönään kulttuuriammateissa työskentelevät henkilöt.

Sanaston tavoitteena on lainauskorvausmäärärahan nosto 

Hallituksen sopeutustoimet koskevat myös kirjallisuuden tekijöitä. Kirja-alaan osuvia iskuja leikkaustalkoisssa ovat kirjojen arvonlisäveron nostaminen sekä kulttuurialan järjestöihin kohdistuvien tukien leikkaaminen. Lisäksi hallitus poisti viime vuonna vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuen. 

Sanaston tavoite kuluvalle hallituskaudelle on saada lainauskorvausmäärärahan korotus pohjoismaiselle tasolle. Suomessa lainauskorvauksen määrärahaa ei ole korotettu vuoden 2016 jälkeen, vaikka kuluneen kahdeksan vuoden aikana elinkustannukset ovat nousseet yli 20 prosentilla. Lainauskorvaus koskee fyysisten kirjojen kirjastolainaamista.

Kirjastojen lainamäärät ovat olleen nousujohteisia. Yleisistä kirjastoista tehtiin vuonna 2023 lainausennätyksiä: viimeksi kirjoja on lainattu yhtä paljon vuonna 2009. Myös eduskunnassa vallitsee tahtotila korottaa lainauskorvausta. Vallitsevassa taloustilanteessa lainauskorvausmäärärahan korottamista jouduttaneen kuitenkin vielä odottamaan.

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2025–2028 on tarkasteltavissa tästä linkistä.

Tekijänoikeusviikko muistuttaa luovan alan arvosta Suomelle 

Tällä viikolla on vietetty jälleen tekijänoikeusviikkoa. Teemaviikko huipentuu tekijänoikeuspäivään perjantaina 26.4. Viikon aikana eri alojen taiteilija ovat muistuttaneet, että tekijänoikeudet ovat luovien alojen tärkein pääoma. 

Luovat alat ovat maailmalla vahvoja kasvualoja. Suomessa luovien alojen osuus BKT:sta on 3,1 prosenttia, joka on alle EU:n keskiarvon (4,4, prosenttia). Luovat alat tuovat Suomelle moninaista arvoa sekä suoraan että välillisesti. Ne tuovat suoraan euroina talouskasvua ja paikallisesti ne lisäävät muun muassa alueellista elinvoimaa ja ihmisten hyvinvointia. 

“Hallituksen on leikkausten sijaan painettava kaasua kulttuurialan kasvun tukemisessa, jotta voidaan pitää huolta myös kotimaisen kulttuurin säilymisestä ja jatkuvuudesta”, painottaa Laura Kuulasmaa, Luovat ry:n puheenjohtaja ja APFI ry:n toiminnanjohtaja. 

Lue lisää tekijänoikeusviikosta ja luovien alojen kasvupotentiaalista Luovat ry:n tiedotteesta. Sanasto on Luovat ry:n jäsen.