Sanasto tapasi tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen. Keskustelimme kirjallisuuden tekijöiden toimeentulosta ja lainauskorvauksesta, kirjaston merkityksestä sekä luovan alan tulevaisuudesta.
Suomi on maailman onnellisimpia kansoja, ja yksi tekijä sen taustalla on uniikki kirjastolaitos, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.). Hänen mukaansa kirjastolaitos on yksi tärkeimpiä tasa-arvotekijöitä suomalaisessa yhteiskunnassa.
– Henkilökohtaisesti kirjastot ovat olleet minulle tärkeitä paikkoja siitä lähtien, kun pikku poikana sain kirjastokortin. Minusta on ollut upeaa seurata kirjastojen kehitystä, kuinka niistä on tullut ihmisten olohuoneita.
Kurvinen kiittää kirjastolaitosta siitä, että ihmiset löytävät edelleen kirjojen pariin ja entistä enemmän myös e-aineistojen ja äänikirjojen pariin. Kirjallisuuden tekijöille kirjastolainoista maksettavaa lainauskorvausta ei kuitenkaan toistaiseksi kerry lainkaan e-kirjoista. Tämä epäkohta tullaan vielä korjaamaan, kertoo Kurvinen.
– Lainauskorvauksen pitää elää teknologiamuutoksen ja ihmisten lukutottumusten muutoksen mukana. Tarkkaa ajankohtaa en valitettavasti lakimuutokselle voi vielä sanoa, mutta mielestäni on selvää, että tämä asia täytyy ratkaista.
”Kirjallisuuden tekijöille taattava riittävät lainauskorvaukset”
Kirjastolainoista maksettava lainauskorvaus on monelle kirjailijalle ja suomentajalle tärkeä osa toimeentuloa. Korvausta alettiin Suomessa maksaa vuonna 2007. Valtion lainauskorvausmääräraha nousi pohjoismaiselle tasolle kirjallisuuden tekijöiden pitkän kampanjoinnin jälkeen vuonna 2016.
– Jotta saadaan säilytettyä uniikki ja tasa-arvoinen suomalainen kirjastolaitos, on selvää, että kirjallisuuden tekijöille täytyy taata riittävät korvaukset, Kurvinen sanoo.
Sanasto on esittänyt valtion lainauskorvausmäärärahaan korotusta, jotta se säilyisi pohjoismaisella tasolla. Määrärahaa ei ole korotettu vuoden 2016 jälkeen, kun esimerkiksi Ruotsissa määrärahaa on korotettu yli 20 prosentilla. Kurvinen ei kuitenkaan uskalla luvata korotusta.
– Budjetti on hyvin tiukka ja menopaineita on paljon, mutta nostan asian esiin.
”Kulttuuriala nostettava korkeammalle”
Kirjallisuuden tekijät ovat kärsineet koronapandemiasta koko luovan alan tavoin. Kurvinen haluaa luoda kulttuurialalle toiveikkaampia näkymiä.
– Opetus- ja kulttuuriministeriössä on käynnistetty kunnianhimoinen kulttuurin jälleenrakentamistyöryhmä. Tavoitteena on, että kulttuuri lähtee nousuun ja nousee korkeammalle kuin ennen pandemiaa.
Jälleenrakentamistyön tavoitteena on luoda enemmän tuloja, työpaikkoja ja yritystoimintaa kulttuurisektorille, mukaan lukien kirja-alalle.
– Olisi hienoa, että jatkossa entistä useampi kirjailija voisi saada päätoimisen elantonsa kirjoittamisesta ja kirjailijuudesta.
Ministeri innostuu myös kirja-alan kansainvälisistä mahdollisuuksista. Esimerkkinä hän mainitsee Rosa Liksomin romaaniin pohjautuvan Juho Kuosmasen ohjaaman Hytti nro 6 -elokuvan menestyksen Cannesin elokuvajuhlilla.
– Cannesin menestys voisi avata portteja sille, että myös suomalainen kirja kiinnostaisi entistä enemmän. Kirjallisuusviennissä on meillä todella paljon potentiaalia saada suomalaista kirjallisuutta maailmalle tunnetummaksi.
Toinen ajankohtainen esimerkki kirjallisuusviennistä on myös Antti Tuomaisen Jäniskerroin-romaanin menestys: lukuisten käännössopimusten lisäksi Jäniskertoimesta on tekeillä Hollywood-elokuvatuotanto.
Teksti: Maija Lielahti
