Sanastolla on neljä jäsenjärjestöä, jotka ovat myös perustaneet Sanaston. Tässä juttusarjassa esittelemme kattavasti Sanaston jäsenjärjestöt ja kysymme heidän kuulumisiaan. Kolmantena esittelyvuorossa on Suomen Kirjailijaliitto ry., ja kysymyksiin vastaa toiminnanjohtaja Suvi Oinonen. Hän on johtanut Kirjailijaliiton toimistoa kahdeksan vuoden ajan.
Mitä toimistonne arkeen kuuluu?
Arki rullaa jouhevasti ja oikein hyvää kuuluu! Toimistolla työskentelee kanssani suunnittelija Eeva Tuomi, lakimies Ville Toro, viestintäpäällikkö Anna Chydenius sekä toimisto- ja viestintäassistentti Laura Salo. Toimimme tiiviinä tiiminä ja työn imu ja innostus on välillä hyvinkin kova: toisinaan kollegoja saa hätistellä irti tietokoneen ääreltä edes lounaan ajaksi. Ajoittain kiireistäkin arkea tasapainottaa hyvä yhteishenki: nauru raikaa Runeberginkadulla ilahduttavan usein.
Kevään aikana olemme vierailleet toimiston ja johtokunnan kanssa eri puolilla Suomea jäsentilaisuuksissa keskustelemassa jäsentemme ajankohtaisista asioista ja kuulemassa toiveita liiton toimintaan liittyen. Lisäksi toimiston arkea rytmittävät mm. jäsenkoulutukset ja monet edunvalvonnalliset asiat. Toukokuun alussa pyörähtää käyntiin tulotutkimus, jolla keräämme tietoa ammattikirjailijan toimeentulon muodostumisesta. Tulokset ovat valmiina syyskuussa.
Mitä palveluita Suomen Kirjailijaliitto tarjoaa?
Lakimiehen neuvontapalvelu on yksi tärkeimmistä palveluistamme: neuvomme jäseniämme kaikissa kirjailijantyöhön liittyvissä sopimusasioissa sekä sosiaaliturva- ja verotusasioissa. Jaamme vuosittain useita apurahoja kirjalliseen työskentelyyn. Lisäksi tarjoamme mm. työhuoneita, kirjailijakoteja, residenssejä sekä lomamökkejä ja julkaisemme Kirjailija-lehteä.
Keskeinen palvelumme on kirjailijoiden edunvalvonta, teemme aktiivista vaikuttamistyötä toimeentulo-, tekijänoikeus- ja eläkekysymyksissä. Liitto on kirjailijoiden oma yhteisö ja tarjoaa ammattikirjailijoille mahdollisuuden verkostoitua ja käydä keskusteluja kollegojen kanssa.
Miten jäseneksi pääsee?
Kirjailijaliiton jäseneksi voidaan hyväksyä vähintään kaksi kaunokirjallista teosta kirjoittanut henkilö. Teosten tulee olla alun perin suomenkielisiä ja itsenäisesti luotuja. Jäseneksi hyväksymisestä päättää johtokunta.
Liitto on kirjailijoiden oma yhteisö ja tarjoaa ammattikirjailijoille mahdollisuuden verkostoitua ja käydä keskusteluja kollegojen kanssa.
Millaisena kirjailijoiden arki teille näyttäytyy?
Kirjailijan työ on hyvin kaksijakoista: kirjoitustyö on yhtäältä hyvin itsenäistä ja jopa yksinäistä, ja kirjan julkaisemisen jälkeen sen markkinointi asettaa paitsi teoksen, myös kirjailijan itsensä julkisen tarkastelun alle. Monet ovat tilanteessa, jossa voivat keskittyä kirjoittamiseen täysiaikaisesti, mutta monet kirjailijat tekevät kirjailijantyönsä ohella myös muuta työtä. Kirjailijoiden toimeentulo koostuu monista pienistä puroista ja työn oikea hinnoittelu ja asianmukaisen palkkion maksaminen esiintymisistä ja teosten käytöstä on ehdottoman tärkeää. Tavoitteenamme on vahvistaa kirjailijoiden ammatillista asemaa ja edistää suomalaista kirjallisuutta, ja tämä tavoite kumpuaa kirjailijan arjesta.
Mainitse yksi ajankohtainen ja keskustelua herättävä kysymys teidän alaltanne?
Paljon puhutaan valtion taideapurahojen määristä ja suuruuksista ja siitä, miten voidaan turvata suomenkielisen kaunokirjallisuuden tulevaisuus, jos sen rahoitus kokonaisuudessaan ei seuraa muun talouden kehitystä. Monipuolinen ja monimuotoinen kirjallisuus tarvitsee syntyäkseen apurahoitusta.
Keitä järjestön johtokuntaan kuuluu?
Johtokuntamme koostuu kirjailijoista. Puheenjohtajamme on Sirpa Kähkönen ja varapuheenjohtajia Hannu Niklander sekä Virpi Hämeen-Anttila. Johtokunnan jäseniä ovat Tuija Välipakka, Venla Hiidensalo, Heli Slunga, Paula Havaste, Marjo Heiskanen, Hannu Niklander ja JP Koskinen, varajäseniä ovat Sinikka Vuola, Laura Lähteenmäki, Marja-Leena Tiainen ja Antti Leikas.
Kerro asia, jota harva tietää järjestöstänne?
Olemme toimineet samoissa tiloissa Runeberginkadulla jo 89 vuotta. Toimistomme ovesta on siis kulkenut jo monta kirjailijapolvea.
Minkä vinkin antaisit aloittelevalle kirjailijalle?
Tutustu ennakolta kustannusprosessiin. Kun kustannussopimuksen aika koittaa, tutustu sopimusluonnokseen kaikessa rauhassa ja tarvittaessa neuvottele sen sisällöstä. Etsi vertaistukea kirjailijayhteisöistä ja huolehdi jaksamisestasi. Olemme koonneet verkkosivuillemme lukulistan teoksista, joissa kirjailijat kertovat omasta polustaan kirjailijaksi ja antavat vinkkejä uran alkuun.
Mistä kirjasta toimistollanne on viimeksi innoissaan puhuttu?
Viime lokakuussa julkaistusta historiikistamme Kivelle perustettu, Suomen Kirjailijaliitto 1897–2017 (Kai Häggman, 2017). Teos valottaa mielenkiintoisella tavalla paitsi Kirjailijaliiton myös suomalaisen kulttuurikentän historiaa ja eri aikana käytyjä kulttuurikeskusteluja.
Viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä: kuka liiton apurahoista päättää?
Apurahapäätökset tekee Kirjailijaliiton kirjallinen lautakunta, jossa on sekä vuosikokouksen valitsemia että johtokunnan keskuudestaan valitsemia jäseniä. Toukokuussa on haussa liiton työskentelyapuraha, Eeva-Liisa Mannerin työskentelyapuraha runoilijalle ja Anna-Maija Raittila -apurahat runoilijoille ja runouden kääntäjille. Nämä apurahat rahoitetaan liiton omasta apuraha- ja palkintorahastosta. Lokakuussa puolestaan ovat haussa työskentelyapurahat, jotka rahoitetaan Kopioston tekijänoikeuskorvauksista.
Järjestö numeroina:
- Perustamisvuosi: 1897
- Jäsenmäärä: 761
- Työntekijöitä: 5
- Jakaa apurahoja vuosittain: n. 400 000 euroa
- Nuorimman ja vanhimman jäsenemme ikäero on 70 vuotta: nuorin on 26- ja vanhin 96-vuotias.
Lue lisää & seuraa somessa:
- Suomen kirjailijaliitto ry.:n verkkosivut
- Kirjailijaliitto Facebookissa
- Kirjailijaliitto Instagramissa
- Kirjailijaliitto Twitterissä
