Kulttuurisisällön käyttö digialustoilla kasvaa, mutta yhä pienempi osa tuloista päätyy luovan työn tekijöille. Luovan työn tekijät vaativat SuomiAreenassa päättäjiltä tiukempia toimia, jotta teosten digikäytöstä voisi ansaita elantoa nyt ja tulevaisuudessa.
– Jopa laillisissa musiikkipalveluissa on valuvirhe, että tekijälle tulee todella pieni siivu tuotosta. Puhumattakaan somejäteistä, jotka ovat pitkään päässeet rellestämään vapaasti maksamatta yhtään mitään. Ongelma yhdistää koko kulttuurialaa, sanoo musiikin tekijä Markus Nordenstreng.
Lainsäädännöllä voitaisiin puuttua ongelmaan ja taata tekijöille kohtuulliset työskentelyolosuhteet. Luovan työn tekijät keskustelivat haasteesta yhdessä päättäjien kanssa SuomiAreenassa 13.7.
Tilanne on entisestään korostunut korona-aikana, jolloin digitaalisten alustojen käyttäjämäärät ovat kasvaneet huomattavasti. Esimerkiksi videopalvelu YouTuben käyttäjämäärä kasvoi viime vuonna 15 prosenttia, TikTokin 36 prosenttia ja äänikirjamyynti kasvoi Suomessa peräti 98 prosenttia.
Parannusta tilanteeseen voisi tuoda tekijänoikeuslaki, jota ollaan parhaillaan uudistamassa. Lakimuutos kumpuaa EU-direktiivistä ja vaikuttaa voimakkaasti siihen, miten luovalla työllä voi tulevaisuudessa ansaita leipänsä.
Tekijänoikeuslain on varmistettava tekijöille kuuluvat korvaukset
EU:n tekijänoikeusdirektiivi hyväksyttiin vuonna 2019, ja lakiuudistus sen voimaansaattamiseksi Suomessa on parhaillaan käynnissä. Direktiivi muun muassa velvoittaa sosiaalisen median alustat tekemään sopimukset luovien alojen edustajien kanssa.
– Käytännössä somejättien tulisi korvata luovan alan tekijöille heidän teostensa käyttö palvelussa sekä varmistaa, että teosten käyttöön on luvat, kertoi SuomiAreena-tilaisuuden juontaja Ronja Salmi.
EU-tasolla löydettyjen ratkaisujen päätyminen suomalaiseen lainsäädäntöön on kuitenkin vielä epävarmaa, ja erityisesti tekijänoikeusdirektiivin tuoma helpotus toimeentuloon ja tekijöiden neuvotteluasemaan uhkaa vesittyä virkamiesvalmistelussa.
Kansanedustaja ja talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Hanna Kososen (kesk.) mukaan Suomi kuitenkin haluaa valita tekijöitä ja tekijänoikeuksia puolustavan linjan. Hänen mukaansa tekijänoikeuslakia uudistettaessa tulee huomioida kolme asiaa:
– Ensinnäkin digimarkkinoiden on oltava elävät ja kaikkien osapuolien, niin alustojen, kustantajien, tuotantoyhtiöiden kuin tekijöiden, on pystyttävä siellä toimimaan. Toiseksi luovan alan toimijoita ja muotoja on paljon, ja ne on pystyttävä huomioimaan lainsäädännössä. Kolmantena tulee varmistaa, että tekijät saavat heille kuuluvan korvauksen.
Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko (kok.) kiittelee EU:n heräämistä siihen, että luovan alan tekijä tarvitsee korvauksen omasta työstään. Risikon mukaan direktiivin implementoinnissa Suomen lainsäädäntöön on varmistettava eri tahojen oikeuksien toteutuminen.
– Tavoitteena on saada tasapaino alustapalvelun tuottajan, sisällöntuottajan, kuluttajan ja oikeudenhaltijoiden suhteen, Risikko sanoo.
Kuvataiteilija Camilla Vuorenmaa ihmettelee, miksi tekijänoikeusdirektiivi on voitu jo implementoida esimerkiksi Tanskassa, mutta Suomessa lakia vasta valmistellaan.
Kosonen kertoo, että Suomessa on haluttu odottaa komission ohjetta artikla 17:n soveltamiseen. Se saatiin vasta toukokuussa. Risikon mukaan direktiivinen saaminen yhteensopivaksi Suomen lainsäädäntöön vaatii vielä työstöä. Molemmat kansanedustajat kuitenkin luottavat siihen, että tekijänoikeuslain luonnos saadaan syksyn alussa lausuntokierrokselle ja sivistysvaliokunnan käsittelyyn viikolla 42 eli lokakuun puolivälissä.
Sekä tekijät että päättäjät ovat samaa mieltä siitä, korjausliikkeitä digialustojen osalta ollaan tekemässä myöhässä. Kirjailija JP Koskinen toteaa, että e-kirjojen lainauskorvaus on yksi asia, jossa voitaisiin olla etukenossa verrattuna muihin maihin. Myös Kosonen myöntää, että lainauskorvauksen osalta lainsäädäntö laahaa myöhässä ja se pitää korjata.
Teosten luvattomaan käyttöön pitää pystyä puuttumaan
Digitaalisilla alustoilla tekijänoikeuksien valvominen ja rikkomuksiin puuttuminen on myös haasteellista. Tekijällä ei ole paljoakaan keinoja kieltää sisältöjensä käyttöä ja saada niitä poistettua internetin tuhansista palveluista ja sivustoilta. EU:ssa vireillä olevalla digipalvelusäädöksellä (DSA, Digital Services Act) olisi mahdollista helpottaa kaikenlaisiin oikeudenloukkauksiin puuttumista.
Tällä hetkellä kuka tahansa voi perustaa nettisivun anonyymisti ja pyörittää sieltä laitonta toimintaa. Nettisivun palveluntarjoajan ei tarvitse selvittää, kuka sivustoa pyörittää, eikä viranomaisilla tai yksittäisillä kansalaisilla ole mahdollisuuksia päästä tämän anonymiteetin taakse.
– Minusta siinä ei ole järkeä, eihän kivijalkakauppaakaan voi perustaa anonyymisti. Tässä pitäisi tulla tälle vuosituhannelle. Toivon, että Suomessa ollaan hyvin tiukalla linjalla muiden EU-maiden kanssa DSA-asetuksen osalta. Alustayhtiöt täytyy laittaa vastuuseen, sanoo Kosonen.
Jollei ongelmaan puututa, on väistämätöntä, että esimerkiksi suuren yleisön elokuvat ja tv-sarjat valuvat laittomiin palveluihin, sanoo elokuvaohjaaja Saara Saarela.
– Elokuvan tekijällä tai tuotantoyhtiöllä ei ole silloin mitään mahdollisuuksia puuttua laittomaan käyttöön. Se pitää pystyä ratkaisemaan toisella tavalla.
Nykyisin jopa 6 miljoonaa kotimaista elokuvaa ja 12 miljoonaa kotimaista tv-sarjan jaksoa kulutetaan Suomessa vuosittain luvattomista lähteistä.
– Siinä on monen monen ihmisen ansiot, ja sillä rahalla tekisi paljon sisältöä ja työllistäisi paljon ihmisiä, Saarela sanoo.
SuomiAreenassa 13.7. järjestetyn “Luovasti kohti huomista – Luova työ digiajassa” -keskustelun järjestivät Teosto, Kopiosto, Sanasto, Kuvasto ja Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK. Tilaisuuden juonsi toimittaja Ronja Salmi. Keskusteluun osallistuivat kansanedustajat Hanna Kosonen ja Paula Risikko sekä kirjailija JP Koskinen, elokuvaohjaaja Saara Saarela, musiikin tekijä Markus Nordenstreng ja kuvataiteilija Camilla Vuorenmaa. Lähetyksessä esiintyi myös Tuomo Prättälän ja Markus Nordenstrengin voimaduo Tuomo & Markus. Katso tilaisuuden tallenne.
