Miten luovan alan kasvua voidaan vauhdittaa?

Luovuusloikka-keskustelun lava Porissa. Puhumassa kulttuuriministeri Sampo Terho, Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola ja juontajana toimittaja Jussi-Pekka Rantanen.

Luovuus ja innovatiivisuus ovat kasvavia megatrendejä maailmalla. Onko Suomella varaa jäädä tästä kehityksestä jälkeen? Tähän kysymykseen tartuttiin heinäkuisessa Porissa, kun tekijänoikeusjärjestöt Sanasto, Kopiosto ja Teosto järjestivät keskustelutilaisuuden luovan alan tulevaisuudesta.

Luovat alat ovat merkittävä kasvun ja työllisyyden lähde. CISACin World Creative -tutkimuksen mukaan luovilla aloilla on Euroopan laajuisesti jo 7,7 miljoonaa työpaikkaa, ja ne kasvavat myös Suomessa.

– Niin tärkeää kuin perinteinen savupiipputeollisuus on, niin työpaikat syntyvät nykyään paljolti muualle, ja kulttuuriala on yksi niistä. Tämä on merkittävä ajattelutavan muutos ja oivallus, joka pitää saada laajemminkin läpi, totesi kulttuuriministeri Sampo Terho.

Luovan alan kasvun ja kansainvälistymisen väyliä voidaan avata konkreettisilla elinkeino- ja työmarkkinapoliittisilla toimilla. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2017 toteuttamassa selvityksessä ehdotettiin Creative Business Finland -palvelukokonaisuuden perustamista tukemaan luovan alan kasvua. Kulttuuriministeri Terho pitää hanketta erittäin hyvänä.

– Yksi tärkeimpiä asioita on edistää alan vientiä, ja näen Creative Business Finlandin roolin tärkeänä yhteistyöverkostona. Suomi on pieni maa ja markkina, jolloin tarvitaan pääsyä kansainväliselle markkinoille.  Keskeinen keino on viennin edistäminen Creative Business Finlandin kautta.

Potentiaali rajaton, jos katsoo maailman kulttuurinnälkää ja tarinannälkää.

Ministeri korosti, että luovan alan menestymiseksi tulee puolustaa myös taidealan koulutusta ja helpottaa yrittäjien asemaa.

– Kulttuurialan yrittäjillä on samat haasteet kuin muilla pienyrittäjillä, esimerkiksi henkilökohtaisen riskin ottaminen sosiaaliturvan suhteen. Jos pienyrittäjää aletaan kohdella samaan tapaan kuin palkansaajaa sosiaaliturvan suhteen, niin se olisi merkittävä edistysaskel, Terho sanoi.

Suomessa luovien alojen osuus bruttokansantuotteesta on tällä hetkellä 3,6 prosenttia. Mikä olisi kulttuuriministerin mielestä hyvä tavoite seuraavalle hallituskaudelle?

– Ylöspäin! Realistista olisi vähintään saada takaisin taantuman aikana alalta kadonneet 10 000 työpaikkaa. Potentiaali rajaton, jos katsoo maailman kulttuurinnälkää ja tarinannälkää, Terho kommentoi.

Taitelija Mari Rantasila, kirjailija Antti Tuomainen, muusikko Petteri Sariola sekä juontajana toimittaja Jussi-Pekka Rantanen.

Taitelija Mari Rantasila, kirjailija Antti Tuomainen, muusikko Petteri Sariola sekä juontajana toimittaja Jussi-Pekka Rantanen.

Tekijänoikeusmyyttien murtajat

Tekijänoikeusjärjestöjen Porissa järjestämässä tilaisuudessa pääsivät ääneen myös luovan alan tekijät. Heille tekijänoikeus on keskeisessä roolissa oman työn mahdollistajana. Tekijänoikeuteen liittyy kuitenkin monia erilaisia käsityksiä, joita taiteilijat pääsivät yleisön edessä myytteinä murtamaan.

Ensimmäinen myytti poimittiin Teoston Facebook-sivulta: ”Miksi pitäisi maksaa mitään, kun teos on ilmaiseksi saatavilla netissä?”

– Tämä on meidän ammatti. Me eletään tällä. Jos me joudutaan päivät tekemään jotain muuta, niin ei niitä hittejä eikä hittielokuvia synny iltapuhteena. Se vaatii työtä, vastasi elokuvaohjaaja, näyttelijä ja muusikko Mari Rantasila.

– Ammattilaiselle pitää maksaa työstään. Eihän voi kutsua kotiinsa putkimiestäkään ja tarjota palkaksi näkyvyyttä, lisäsi kirjailija Antti Tuomainen.

Jos me joudutaan päivät tekemään jotain muuta, niin ei niitä hittejä eikä hittielokuvia synny iltapuhteena.

Toinen tekijöiden usein kohtaama kysymys on tämä: ”Teosten myynnistä saa rahaa, miksi tarvitaan lisää tekijänoikeuskorvauksia saman teoksen käyttämisestä?”. Kirjailija Tuomaisen oli helppo vastata.

– Yksittäinen kirja maksaa kaupassa 30 euroa, ja kirjailijan osuus siitä on 3 euroa. Keskimäärin kaunokirjallisen teoksen myyntimäärä Suomessa on tuhat kappaletta,jos kaikki menee hyvin. Se tekee noin 3 000 euroa kirjailijalle. Jos ajattelee, että kirjan kirjoittaa vuodessa, se tekee kuukausipalkaksi 250 euroa. Jokainen voi miettiä, miten sillä maksaisi rivitalon pätkää.

Tuomainen korosti, että kirjallisuuden tekijälle eri lähteistä tulevat tekijänoikeuskorvaukset ja palkkiot ovat tärkeitä.

– Esimerkiksi lainauskorvaukset, jotka on viimeinkin saatu pohjoismaiselle tasolle, ovat äärimmäisen tärkeitä täydentämään pieniä puroja, Tuomainen sanoi.

Rohkeutta panostaa luoviin aloihin

Ruotsissa, Iso-Britanniassa ja Saksassa luoviin aloihin on vastikään päätetty satsata kulttuuribudjetteja kasvattamalla. Esimerkiksi Ruotsissa luovien alojen osuus BKT:stä on jo 5,8 prosenttia.

Sanaston toiminnanjohtaja Anne Salomaa haastoi Suomen poliittisia päättäjiä ottamaan muista maista mallia.

– Luovilla aloilla on valtava potentiaali. Yhdessä tulisi miettiä, miten se saadaan Suomessa vielä paremmin käyttöön. Ruotsin 5,8 prosentin kulttuuriosuus BKT:stä kannattaisi ottaa tavoitteeksi meilläkin. Otetaan kasvupotentiaali käyttöön ja tehdään se luovuusloikka, mikä on ihan mahdollinen!

Pienellä kielialueella valtion tuki kulttuurille on erityisen tärkeää, ja Salomaa pitikin kulttuuribudjetin kasvattamista yhteisellä poliittisella päätöksellä tärkeänä. Luova ala tuottaa lisää liiketoimintaa, kun siihen panostetaan.

– Saksan kulttuuriministeri totesi, että kulttuuria tarvitaan nyt yhteiskunnan sillanrakentajana enemmän kuin koskaan ennen, ja mielestäni se pitää paikkaansa, Salomaa sanoi.

Tekijänoikeusjärjestöt Sanasto, Kopiosto ja Teosto järjestivät 18.7.2018 Porissa Rohkea luovuusloikka! -keskustelutilaisuuden, jossa etsittiin uusia näkymiä luovan alan tulevaisuuteen. Keskustelut ovat katsottavissa tallenteina Facebook-tapahtumassa.