Mitä lainauskorvaus merkitsee kirjallisuuden tekijöille?

Lainauskorvaus nousi pitkän odotuksen jälkeen Suomessa pohjoismaiselle tasolle. Yleisten kirjastojen lisäksi myös korkeakoulukirjastot tulivat lainauskorvauksen piiriin. Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan teosten kirjastolainaamisesta.

Kysyimme kirjailijoilta ja kääntäjiltä, mitä lainauskorvaus merkitsee heille:

Timo Parvela. Kuva: Kreetta Järvenpää

”Olemme pieni kansa, joka puhuu, kirjoittaa ja lukee harvinaista kieltä. Kirjailijoiden riittävän toimeentulon turvaaminen on moniäänisen kirjallisuutemme elinehto. Lainauskorvaus on oikeudenmukainen kompensaatio siitä, että jokainen suomalainen saa nauttia maailman parhaasta kirjastolaitoksesta ja korvauksetta lukea suomalaista kirjallisuutta.”
Timo Parvela, kirjailija

”Lainauskorvauspäivänä kirjailija tajuaa konkreettisesti, että julkisen kirjahumun takana piilee hiljainen joukko. He kulkevat toppahaalareissa ja tuulitakeissa kirjastoon ja haluavat lukea kirjojamme. Heitä on paljon. Heitä varten me kirjoitamme.”
Riina Katajavuori, kirjailija & runoilija

”Kirjat ovat kalliita. Silti suomalaiset lukijat lukevat ja kirjailijat kirjoittavat maailmanluokan teoksia. Kirjastojen kautta teokset ovat kaikkien saatavilla, lainauskorvaukset taas kannustavat köyhyysrajalla kituuttavia kirjailijoita jaksamaan: jossain tuolla on lukija! Kiitos siitä!”
Katja Kettu, kirjailija 

Riina Katajavuori. Kuva: Tammi/ Pertti Nisonen

”Sanasto-korvaukset todistavat minulle, että Suomi on sivistysvaltio, että Suomessa luetaan kirjoja ja että kirjallisuutta halutaan edelleen myös suomennettavan. Ne myös saavat minut tuntemaan itseni varteenotettavaksi ja jopa tärkeäksi yhteiskunnan jäseneksi. Kiitos.”
Jaana Kapari-Jatta, suomentaja

”Kun kirja ei enää ole uusi, myynti hiipuu. Kirjastoissa kirjan elo jatkuu, ja lainauskorvaukset tekevät siitä merkittävän elämänvaiheen myös kirjailijan kannalta. On hienoa, että korvaukset saatiin vihdoin ankaran uurastuksen myötä pohjoismaiselle tasolle. Tietokirjailijana tuntuu erityisen hienolta, että lainauskorvauksen piirissä ovat nyt myös korkeakoulukirjastot, joissa liikkuu myös suurta yleisöä vähemmän kiinnostava tietokirjallisuus.”
Markus Hotakainen, tietokirjailija

”Lainauskorvausten maksupäivä on erityinen juhlapäivä. Taas jaksaa kirjoittaa, sillä lukijoita on. He eivät ehkä osta kirjoja, mutta he lukevat. Heillä ei ehkä ole varaa hankkia kirjoja, mutta lukemista he eivät siltikään lopeta.”
Eppu Nuotio, kirjailija

Katja Kettu. Kuva: WSOY/ Ofer Amir

”Kääntäjä saa lainauskorvauksesta puolet, ja korvauksella on huomattava kääntäjien toimeentuloa parantava vaikutus. Kun lainauskorvaus paikkaa kirjallisuuden suomentajien toimeentuloa, se auttaa tätä muutaman sadan hengen ammattikuntaa pysymään elinkelpoisena, ja näin se kantaa runsaan sadon lukijoiden nautittavaksi.”
Jaakko Kankaanpää, suomentaja

”Lainauskorvaus on minulle henkilökohtaisesti merkittävä tulonlähde. Käytän rahat lyhentämättömänä kirjalliseen työhöni. Tarkoitan, että maksan korvauksella asumista ja ruokakassia, pidän konetta käynnissä, ostan aikaa muulta. Kirjoitan.”
Antti Tuomainen, kirjailija 

Pajtim Statovci. Kuva: Otava/ Pekka Holmström

”Käännetyn kaunokirjallisuuden kustantamisen vähentyessä takaa lainauskorvaus loppuvuodesta helpotuksen monen pienillä palkkioilla suomentajan työtä tekevien taloudelliseen ahdinkoon. Kiitos Sanasto!”
Kristiina Rikman, suomentaja

”Sanasto-päivinä kirjailija muistaa lämmöllä kirjastoja ja lukijoitaan. Tänä vuonna tietokirjailijaa ilahduttaa myös korkeakoulukirjastojen tulo korvauksen piiriin. Lisäsenteissä on eurojen alku, kiitos!”
Tuula Vainikainen, tietokirjailija

”Lainauskorvausten merkitys on elimellinen kirjailijan ammatissa. Kiitän Sanastoa perinpohjaisesti siitä, että kirjailijalle maksettavat korvaukset on vihdoin saatu pohjoismaiselle tasolle.”
Pajtim Statovci, kirjailija