Kirjallisuuskummit, kulttuurikummit ja kuvataidekummit järjestivät päättäjille yhteisen tilaisuuden Helsingin Taidehallissa. Taiteilijoiden ja kansanedustajien kohtaamisessa keskusteltiin siitä, uskooko tulevaisuuden Suomi kulttuurin ja luovan alan voimaan.
Tiistaina 13.6. järjestetyn tilaisuuden avasi vaaleissa pääministeripuolueeksi nousseen kokoomuksen kansanedustaja Sari Multala. Hallitusneuvotteluissa Multala on toiminut puheenjohtajana Osaava Suomi -pöydässä, jossa on käsitelty muun muassa kulttuuripolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Keskeneräisten hallitusneuvottelujen vuoksi Multala ei voinut avata tulevan hallituskauden kulttuuripoliittisia linjauksia, mutta puheenvuorossaan hän vakuutti, että luovan alan tavoitteita ja luovaa alaa on hallitusohjelmaa valmisteltaessa kuultu hyvin – taloudelliset realiteetit huomioiden.
– Tulevilta neljältä vuodelta odotan sitä, että taiteen ja kulttuurin ymmärretään olevan elinkeino muiden joukossa, Multala sanoi.
SDP:n kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta kommentoi kulttuuripolitiikan kysymyksiä opposition näkökulmasta. Eloranta muistutti puheenvuorossaan, että Suomessa kulttuurin osuus valtion budjetista on tällä hetkellä EU-maiden viidenneksi heikoimman joukossa.
– Jos onnistuisimme nostamaan alan osuuden bruttokansantuotteesta EU:n keskitasolle, olisi luotu arvonlisä Suomen taloudelle jopa 2,5 miljardia euroa. Tämä tarkoittaisi myös tuhansia uusia työpaikkoja ja miljoonia lisää verotuottoja.
Eloranta muistutti luovan työn tekijöiden neuvotteluaseman turvaamisesta ja reilujen pelisääntöjen luomisesta, kun tekijänoikeuslainsäädäntöä uudistetaan tulevalla hallituskaudella.
Tilaisuudessa kuultiin myös luovan alan tekijöiden pitämät puheenvuorot, joissa pohdittiin tulevien vuosien näkymiä taiteilijan näkökulmasta käsin. Yhteisiä tavoitteita luovan alan tekijöille ovat muun muassa kulttuuribudjetin nostaminen yhteen prosenttiin, luovan alan tekijöiden sosiaaliturvan parantaminen sekä taiteen ja kulttuurin ymmärtäminen myös liiketoimintana, johon kannattaa investoida.
Kirjallisuuden tekijän näkökulmaa tilaisuudessa valotti kirjailija, runoilija Riina Katajavuori taiteen itseisarvon, sivistyksen merkityksen ja luovan työn tuottavuuden kautta. Katajavuori myös muistutti, että taiteen tiet ovat ennakoimattomat. Katajavuoren 29 vuotta sitten julkaisema runoteos sai tänä keväänä kantaesityksensä esitettynä laulusarjana.
– Nuo 25-vuotiaana kirjoittamani runot päätyivät osaksi sopraanolaulaja Olga Heikkilän tohtorintutkintokonserttia ja muuttuivat yhtäkkiä osaksi kunnianhimoista näyttämötaideteosta, johon myytiin pääsylippuja. Taiteesta ei tiedä, mihin kaikkeen se jonain päivänä pystyy.
Katajavuori on yksi Sanaston kirjallisuuskummeista, edellisellä hallituskaudella hän toimi muun muassa tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkosen kirjallisuuskummina.
Musiikintekijöiden puolesta puheenvuoron piti laulaja-sanoittaja Kaija Kärkinen ja kuvataiteen tekijän näkökulmaa avasi kuvataiteilija Teemu Mäki.
Sanasto käynnistää kirjallisuuskummitoiminnan jälleen syksyllä
Tilaisuudessa Sanaston kirjallisuuskummit saivat alkusysäyksen jälleen käynnistyvään kummityöhön. Paikalla tilaisuudessa oli sekä edelliseltä hallituskaudelta tuttuja kirjallisuuskummeja että uusia tekijöitä.
Kirjallisuuskummitoiminnan tarkoituksena on tuoda kirjailijoita ja kääntäjiä sekä päättäjiä yhteen keskustelemaan kirja-alan ajankohtaisista aiheista sekä toimimaan linkkinä kirjallisuuden ja politiikan välillä. Säännöllisten kummikohtaamisten avulla voidaan kehittää vuoropuhelua ja edistää päättäjien ymmärrystä kirjailijan ja kirjallisuuden kääntäjän ammateista sekä kirja-alan ajankohtaisista kysymyksistä.
Sanasto kutsuu kirjallisuuskummitoimintaan mukaan sivistysvaliokunnan ja sivistys- ja tiedejaoston jäsenet, eduskuntaryhmien puheenjohtajat, keskeiset ministerit ja eduskunnan puhemiehet. Toiminta on avointa kaikille siitä kiinnostuneille kansanedustajille.
Edellisen hallituskauden aikana kirjallisuuskummeilla oli merkittävä rooli siinä, että lainauskorvaus laajennettiin koskemaan yleisten kirjastojen e-kirjoja ja e-äänikirjoja. Aiemmin kirjailijat ja kääntäjät eivät ole saaneet näistä lainoista lainauskorvausta.
Alkavalla hallituskaudella Sanaston kirjallisuuskummeina toimivat Sabine Forsblom, Sami Hilvo, Markus Hotakainen, Vilja-Tuulia Huotarinen, Virpi Hämeen-Anttila, Karo Hämäläinen, Riina Katajavuori, JP Koskinen, Maria Lassila-Merisalo, Leena Lehtolainen, Reetta Niemelä, Sampsa Peltonen, Tiina Raevaara, Peter Sandström, Johanna Sinisalo, Kaijamari Sivill, Anja Snellman, Ville-Juhani Sutinen ja Katariina Vuori.
Musiikin, kirjallisuuden ja visuaalisen taiteen tekijöitä edustavat kummit kuuluvat vaikuttamisverkostoon, joka tuo yhteen päättäjiä ja luovan alan tekijöitä. Kulttuurikummit ovat musiikintekijöitä ja säveltäjiä, kirjallisuuskummeina toimii kirjailijoita ja kääntäjiä ja kuvataidekummeina kuvataiteilijoita. Toimintaa koordinoivat tekijänoikeusjärjestöt Teosto ja Sanasto sekä Kuvasto yhteistyössä Suomen Taiteilijaseuran ja Kuvataiteen talo ry:n kanssa.
