Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma puhui Oma kieli 150 -vuotta tapahtumassa Hämeenlinnassa 4. elokuuta 2013. Puheessaan hän nosti esiin maksuttoman kirjastotoiminnan tärkeyden suomalaisen kulttuurin, kielen ja sivistyksen vaalijana ja toivoi lainauskorvausten tason nostamista muiden Pohjoismaiden tasolle.
-Kirjailijoiden kirjastoista saamat korvaukset ovat tänäänkin äärimmäisen pieniä suhteessa lainauksien laajuuteen, puhemies totesi.
Heinäluoma toivoi, että lainauskorvausten nostamisesta tehtäisiin sitoumus ja se toteutettaisiin muutaman vuoden kuluessa. Hän muistutti, että pienen kielialueen kirjailijoiden toimintaedellytyksistä ja Suomen ainutlaatuisesta kirjastolaitoksesta tulee huolehtia myös vaikeassa taloustilanteessa.
Sanaston Kirja elää -kampanja on aktiivisesti ajanut lainauskorvausten tason nostamista pohjoismaisesti vertailukelpoiselle tasolle sekä opetus- ja tutkimuskirjastojen saattamista korvauksen piiriin. Lainauskorvausta maksetaan korvauksena siitä, että tekijän teoksia saa lainata kirjastoista maksutta. Suomessa lainauskorvaukset ovat vain murto-osan muiden Pohjoismaiden tasosta, vaikka kirjastoja käytetään maassamme selvästi eniten. Tällä hetkellä tekijä saa Suomessa yhdestä kunnankirjaston lainasta noin 5 senttiä korvausta. Esimerkiksi Ruotsissa korvaus on neljä kertaa suurempi, Tanskassa kuusinkertainen.
Myös kaksi istuvaa eduskuntaa on vuorollaan todennut Suomen lainauskorvausmäärärahojen kaipaavan pikaista korottamista. Kirjailijoille on aiheutunut vuosien saatossa merkittäviä taloudellisia menetyksiä, sillä Suomi otti lainauskorvaukset käyttöön vasta vuonna 2007 saatuaan Euroopan komissiolta virallisen huomautuksen niiden puuttumisesta. Muissa Pohjoismaissa korvaukset ovat olleet käytössä jo 1900-luvun puolivälistä.
