Tiedon, tarinoiden ja tekijänoikeuksien Suomi
Suomen kilpailukyky ja kasvumahdollisuudet rakentuvat vahvasti osaamiselle – erityisesti sille, että tehdään jotakin paremmin tai eri tavalla kuin muut. Luovilla aloilla toimitaan juuri näin. Luovat alat tuottavat Suomessa noin 3% BKT:stä (ilman pelialan lukuja, vuosi 2016), osuus työllisyydestä on 3,3 %. Siinä on paljon mahdollisuuksia kasvuun. Esimerkiksi Ruotsissa, jossa luovaan talouteen on panostettu kulttuuribudjetissa näyttävästi, luovien alojen osuus BKT:stä on jo 5,8 %. Tutkimusten mukaan sijoittaminen luoviin aloihin näkyy sekä kilpailukyvyn että valtiontalouden vahvistumisena.
Haluamme kehittää luovan työn tekemisen edellytyksiä ja tekijänoikeuslainsäädäntöä sekä mahdollistaa vakaamman toimeentulon kirjallisen luovan työn tekijöille.
Kirjailijat ja kääntäjät työllistävät omalla työllään runsaan joukon eri alojen ammattilaisia. Kirjallisuus on luovaa sisältöä, joka ruokkii muita aloja ja jonka ympärille rakennetaan uusia ansaintamalleja. Työllisyysvaikutusten lisäksi kirjallisuus tuottaa tutkitusti hyvinvointia: se ehkäisee syrjäytymistä ja edistää terveyttä.
Kirjallisuuden vaikutus on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä. Kirjailijat ja kääntäjät kirjoittavat näkyviin kollektiivisia muistoja, historiaa, oppia, kokemuksia, viihdettä ja tietoa sekä pitävät huolta kielestämme ja kulttuuriperinnöstämme. Jokainen lapsi lukee peruskoulun aikana ainakin sata oppikirjaa, aikuiset käyttävät kirjojen lukemiseen keskimäärin 24 minuuttia vuorokaudessa.
Kirjallisuus koskettaa ihan kaikkia: Tehdään sujuvasta lukutaidosta kaikille suomalaisille kansalaistaito.
Sisältöä ei kuitenkaan synny ilman tekijöitä eikä tekijöitä ilman toimeentuloa.
Kirja-alan liiketoiminnan ytimessä on tekijänoikeuksiin pohjautuva kaupankäynti. Tekijänoikeus on mekanismi, joka mahdollistaa kirjallisuuden tekijälle korvauksen hänen tekemästään työstä ja suojaa teoksia luvattomalta käytöltä. Tekijänoikeus mahdollistaa myös kirja-alan liiketoiminnan, taloudellisen kasvun ja työllistymisen sekä käyttäjille mielekkään kirjallisen sisällön saatavuuden helposti ja monipuolisesti.
Pienillä satsauksilla on saatu kirja-alalla paljon aikaan. Mitä tapahtuisi, jos kirjallisuuteen ja tekijöiden luovaan työhön panostettaisiin enemmän?
Tehdään yhdessä Suomesta entistä kilpailukykyisempi, luovempi ja lukevampi yhteiskunta! Sellaisessa yhteiskunnassa luovan työn tekijät saavat korvauksen työstään, hyvää lukutaitoa pidetään kansalaistaitona ja vahvaa tekijänoikeussuojaa arvostetaan kansallisena kilpailuetuna.
Tavoitteemme vaalikaudelle 2019–2023
Sanaston tavoitteena on mahdollistaa laadukkaan kirjallisuuden tekemistä ja edistää kirjallisten teosten saavutettavuutta, lukemista ja käyttöä.
Luovan työn tekemisen edistämiseksi esitämme, että
- Tuetaan sopimusperusteista tekijänoikeuksien hyödyntämistä. Tekijänoikeuden rajoitusten ja poikkeusten säätämisen sijaan pitää kehittää toimivia sopimusjärjestelyjä, lisensointimahdollisuuksia ja lupakäytäntöjä. Kirjastojen oikeus lainata e-kirjoja tulee jatkossakin perustua käyttölupiin ja lisensseihin.
- Tarkistetaan säännöllisesti lainauskorvausten tasoa ja sen piiriin kuuluvat kirjastot. Selvitetään millä ehdoin lainauskorvaus olisi mahdollista ulottaa e-lainaamiseen.
- Tuetaan tekijöiden mahdollisuuksia hyödyntää taloudellisia oikeuksiaan sekä moraalisten oikeuksien noudattamista digitaalisissa ympäristöissä. Kehitetään tekijänoikeuslainsäädäntöä vastaamaan paremmin digiajan haasteisiin, jotta sisältöjen tekijät saavat korvauksen työstään, ja teokset saavat riittävän suojan teknologiasta riippumatta.
- Nostetaan tekijyys ja luovien sisältöjen merkitys Suomen EU-puheenjohtajuuskauden kärjiksi.
- Vaikutetaan aktiivisesti EU:n tekijänoikeuslainsäädäntöön jo valmisteluvaiheessa. Suomen pienen kieli- ja markkina-alueen haasteet on otettava huomioon EU-lainsäädännön valmistelussa, päätöksenteossa sekä kansallisessa toimeenpanossa.
Lisäksi kirjallisuuden käytön ja lukemisen edistämiseksi kannatamme, että
- Lasketaan sähköisten julkaisujen alv-kanta painettujen julkaisujen tasolle.
- Perustetaan luovan alan Creative Business Finland -palvelukokonaisuus ja otetaan kirja-alan toimijat osaksi sen toimintaa.
- Luodaan tuotantokannustimia myös kirja-alalle vahvistamaan toimialan kasvua, työllisyyttä ja vientimahdollisuuksia. Pienellä kieli- ja markkina-alueella toimiminen on haastavaa ilman yhteiskunnan tukea.
- Käynnistetään Lukeva koulu -hankkeen toiminta. Lukutaito on kansalaistaito. Sen kehittämisen kannalta on tärkeää, että kirjallisuus on tiivisti osana koulutusjärjestelmäämme alakoulusta aina korkea-asteelle saakka.
- Varmistetaan kirjastojen asema ja toimintamahdollisuudet.
Tehdään yhdessä Suomesta kilpailukykyisempi, luovempi ja lukevampi yhteiskunta! Kirjallisuuden ja lukemisen tuottama yhteiskunnallinen hyvä tuo niiden edistämiseen sijoitetut varat moninkertaisesti takaisin.
***
Lisätiedot:
Anne Salomaa
Sanaston toiminnanjohtaja
p. 050 366 6110 | [email protected]