Sanaston lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 (HE 154/2022 vp)

Sanasto on antanut 3.10.2022 lausunnon hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023. Tämä artikkeli on tiivistelmä lausunnostamme. Pääset lukemaan lausunnon kokonaisuudessaan tästä linkistä.

Sanaston pääviestit ovat kirjallisuuden tekijöiden toimeentulosta huolehtiminen, e-kirjojen ja e-äänikirjojen saaminen pikaisesti lainauskorvauksen piiriin sekä lainauskorvauksen korottaminen pohjoismaiselle tasolle.

1. Yleisesti lukutaidosta, korona-ajasta sekä tekijöiden toimeentulosta

Sanasto kannattaa lämpimästi valtion talousarvioesityksessä luovan alan koronaelvytykseen, lukevan elämäntavan edistämiseen ja kirjastojen saavutettavuuteen tähtääviä ehdotuksia. Samalla Sanasto kuitenkin muistuttaa, että kirjailijoiden ja kääntäjien tekijänoikeuksista ja edellytyksistä tehdä työtä on pidettävä huolta.

Korona-aika on koskettanut myös kirjallisuuden tekijöitä, sillä monen tekijän tulot koostuvat useista lähteistä, ja korona-aikana esimerkiksi esiintymisistä ja kirjailijavierailuista saadut tulot ovat laskeneet. Vaikka samaan aikaan etenkin e-kirjat ja e-äänikirjat ovat kasvattaneet kustantamoiden tuloja, tekijöiden kukkarossa erilaisten maksullisten lukuaikapalveluiden suosio ei näy yhtä hyvin. Suomen Kirjailijaliiton tutkimuksen mukaan 77 % kirjailijoista arvioi korona-ajan aiheuttaneen tulonmenetyksiä.

Lainauskorvauksen tasokorotuksen ja e-lainauskorvauksen voimaansaattamisen lisäksi kirjailijoiden ja kääntäjien työn tekemisen edellytyksiä tulee tukea myös tarkistamalla kirjallisuuden tekijöille suunnattujen apurahojen tasoa sekä taiteilijaeläkkeiden määrää.

2. Lainauskorvaus on ulotettava e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainaamiseen

Voimassa olevan tekijänoikeuslain mukaan lainauskorvausta suoritetaan vain fyysisten teoskappalaiden lainoista. Suomeen on saatava pikaisesti tekijänoikeuslainsäädäntö, joka mahdollistaa lainauskorvauksen maksamisen myös e-kirjoista ja e-äänikirjoista. Muutos pitää toteuttaa kirja-alan kaupallista markkinaa vaarantamatta.

Lainauskorvaus on osa kirjallisuuden tekijöiden tuloja, joka lisää kirjailijoiden ja kääntäjien mahdollisuuksia elättää itsensä työllään. E-lainauskorvaus on saanut laajaa kannatusta koko kirja-alalla.

3. Lainauskorvauksen tulee säilyä pohjoismaisella tasolla

Kirjastolaitoksella on valtava merkitys sivistykselle ja lukutaidolle – kirjastot tuovat kirjallisuuden kaikkien ulottuville. Pohjoismaista Suomessa myös lainataan kirjastoista ahkerimmin: joka kolmas suomalainen käy kirjastossa vähintään kerran kuukaudessa, ja lukeminen on suomalaisten suosikkitapa nauttia kulttuuria.

Kirjallisuuden tekijät ovat hyvin kiitollisia siitä, että lainauskorvaus nousi Suomessa vuonna 2017 pohjoismaiselle tasolle ja korkeakoulukirjastot otettiin mukaan lainauskorvauksen piiriin. Silti lainauskorvausmäärärahan tasokorotuksissa Suomi on jäänyt muista Pohjoismaista jälkeen: edellinen korotus lainauskorvauksen määrärahaan tehtiin vuonna 2016. Ruotsissa määräraha on noussut tämän jälkeen 24 prosenttia ja Tanskassa 5,5, prosenttia.