Tämä lausunto on jätetty opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunto.fi -palvelussa. Voit lukea lausunnon kokonaisuudessaan tästä linkistä.
Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen asetti kesäkuussa 2021 työryhmän selvittämään kulttuurialan jälleenrakennuksen ja tulevaisuuden haasteita. Taustalla oli erityisesti koronapandemian aiheuttamat ongelmat alalle, mutta myös tarve katsoa muutoin alan kehittämistarpeita. Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi 7.11.2022 mennessä näkemyksiä työryhmän raportista Kulttuurin aika on nyt ja aina, ja siihen sisältyvistä toimenpide-esityksistä.
Kokonaisuutena Sanasto pitää raporttia onnistuneena avauksena kulttuurialan kehittämiseksi ja toimintaedellytysten edistämiseksi: raportissa on nostettu hyvin esiin kulttuurin ja luovan alan nykytilanne ja erilaisia kipukohtia. Sanasto kiittää lausunnossaan erityisesti raportin lähestymistapaa, jossa ymmärretään paitsi kulttuurin itseisarvo, myös sen yhteiskunnallinen ja taloudellinen lisäarvo sekä kasvupotentiaali. Kulttuuriin investoidut eurot eivät ole vain tukea, vaan myös tuottava sijoitus.
Luovien alojen toimintaedellytysten parantamiseksi raportissa esitellään monia tärkeitä toimenpide-ehdotuksia, jotka vievät alaa oikeaan suuntaan. Tällaisia esityksiä ovat esimerkiksi freelancer-tekijöiden sosiaaliturvan ja työehtojen parantamiseen liittyvät ehdotukset, rahoitusinstrumenttien ja tukijärjestelmien kehittäminen sekä poikkihallinnollisuuden ja ministeriöiden välisen yhteistyön lisääminen. Onkin tärkeää pitää huolta siitä, että nämä ehdotukset eivät jää vain ehdotuksiksi. Koko raportin läpäisevä taustatavoite nostaa kulttuurialan pitkäjänteinen kehittäminen tulevien hallitusten kunnianhimon kohteeksi on erinomainen.
Seuraavan hallituskauden aikana isompien rakenteellisten ja hallinnollisten uudistusten lisäksi tärkeää on muun muassa kasvattaa taiteen ja kulttuurin rahoitus yhteen prosenttiin valtion talousarvion menoista ja luopua tekijänoikeuskorvauksien sovittelusta työttömyysturvassa. Jotta eduskunnalla olisi päätöksiä tehdessään ja kulttuurialan rahoitusta jakaessaan ajankohtainen ja kaikki kulttuurin alat huomioon ottava näkemys, Sanasto pitää tärkeänä myös kulttuuripoliittisen selonteon toteuttamista.
Erittäin ajankohtainen epäkohta on, että sisältöjen entistä monimuotoisempi ja laajempi jakelu ei välttämättä näy luovan alan tekijöiden tuloissa, ainakaan myönteisellä tavalla. Kuten raportissa erinomaisesti kiteytetään, digitalisoitumiskehityksen haaste on nimenomaan siinä, että uusissa jakelukanavissa jaettavan sisällön tekijät eivät useinkaan saa riittävää korvausta sisältöjensä jakamisesta. Kirja-alalla tämä näkyy esimerkiksi siten, että kirjailija saa äänikirjasta noin 1/5 siitä korvauksesta, jonka hän saisi painetusta kirjasta. Suomentajalle tarjolla on lähes yksinomaan kertakorvaukseen perustuvia käännössopimuksia, joissa oikeudet kaikkiin lisäformaatteihin luovutetaan. Vuoteen 2022 asti e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainaamisesta ei ole myöskään maksettu lainauskorvausta, vaikka digimuodossa olevia teoksia on voinut lainata yleisistä kirjastoista ja korkeakoulukirjastoista jo vuosia.
Tekijänoikeuslain uudistamisen osalta raporttia tulisi täydentää. Nyt jo eduskuntakäsittelyssä olevan DSM-direktiivin implementoinnin jälkeen tekijänoikeuslain uudistamista on jatkettava kansallisten muutostarpeiden osalta, joihin lukeutuu muun muassa sopimuslisenssisäännösten päivittäminen ja kehittäminen. E-lainauskorvauksen mahdollistava lakimuutos on jo etenemässä, mutta yleisten kirjastojen e-lainojen lisäksi se on ulotettava myös korkeakoulukirjastoihin e-lainoihin. Tämän lisäksi oikeus yksityisen kopioinnin hyvitykseen on ulotettava myös tekstien ja kuvien tekijöihin.
Sanasto myös kannattaa lämpimästi tekijä- ja kustantajajärjestöjen ajaman kirjallisuuspoliittisen ohjelman raportin lisäämistä toimenpide-ehdotusten listalle.
