Sanaston toiminnanjohtaja Anne Salomaa kirjoittaa kirjallisuuden merkityksestä ja järjestössä tehtävästä työstä. Teksti on julkaistu myös Sanaston vuosikertomuksessa 2019.
Marraskuisena aamuna istuimme Sanaston perinteisillä Kirjailijakahveilla eduskunnassa. Mukana oli hieno porukka kotimaisia kauno- ja tietokirjailijoita sekä suomentajia, ja kiireensä keskellä kansanedustajat tuntuivat aidosti kuuntelevan tekijöitä. Kirjailija Elina Hirvonen sanoitti kirjallisuuden yhteiskunnallista merkitystä jotakuinkin näin: ”Mustavalkoisessa ajassa kirjallisuus on mahdollisuus tarkastella asioita useammasta näkökulmasta. Kirjallisuuden käyttövoima on mielikuvitus. Kun on mielikuvitusta, on toivoa epätoivonkin ajassa.”
Me tarvitsemme kirjallisuuden käyttövoimaa moneen: oppimiseen, viihtymiseen, unelmoimiseen, ymmärtämiseen. Kirjallisuus puolestaan säilyy elävänä, kun tekijöillä on mahdollisuus elää työllään ja luoda uusia sisältöjä.
Tekijänoikeusymmärryksen ja -myönteisyyden lisääminen ovat olleet keskeisiä tavoitteita Sanaston kuluvalla strategiakaudella 2018–2020. Tavoitteiden eteen on tehty töitä niin eduskunnassa, kirjamessuilla, asiakasneuvonnassa, koulutuksissa kuin verkkokeskusteluissa. Paljon on toki edelleen tehtävää.
Me tarvitsemme kirjallisuuden käyttövoimaa moneen: oppimiseen, viihtymiseen, unelmoimiseen, ymmärtämiseen.
Moni kirjallisuudesta ammentava taho ei vielä tunnista, missä tilanteissa teosten käyttöön tarvitaan lupa. On kuitenkin ilo huomata, että yhä useampi osaa ottaa yhteyttä Sanastoon kysyäkseen neuvoa. Useimmiten kysyjän viesti on tämä: asiat halutaan hoitaa oikein ja tekijöitä kunnioittaen. Meidän tehtävänämme on tarjota kirjallisuuden käyttöön helppokäyttöisiä keskitettyjä luparatkaisuja, jotta luvat voi hankkia sujuvasti yhdeltä luukulta.
Eduskunnan Kirjailijakahveilla puhui myös runoilija ja kirjailija Riina Katajavuori. Hän lausui nämä painavat sanat: ”tekijänoikeus on kalleinta pääomaani”. Tämä on tärkeä muistutus, jonka toivoisi jokaisen tekijän pitävän mielessä. Harmillisen usein luovan työn sisältöjä halutaan käyttää ilmaiseksi, ilman korvausta – vaikka samaa ei edellytetä minkään muun alan ammattilaisilta. Haluan kannustaa jokaista tekijää rohkeasti pyytämään korvausta teosten käytöstä eri tilanteissa tai ohjaamaan lupapyynnöt Sanastoon. Pidä huolta kalleimmastasi! Kun yhdessä edellytämme korvauksia kirjallisuuden hyödyntämisestä, siitä tulee vakiintunut käytäntö.
Omassa työssäni minua motivoi eniten vaikuttaminen siihen, että kirjallisuuden tekijät saavat työstään asianmukaisen korvauksen, ja sitä kautta mahdollisuus keskittyä uusien teosten luomiseen paranee. Vuonna 2020 juhlitaan uudistunutta tekijänoikeuspäivää 25. huhtikuuta. Jokaisen koskettavan, koukuttavan ja ymmärrystämme lisäävän kirjan takana on tekijä. He ovat ansainneet oman juhlapäivänsä.