Toiminnanjohtajan katsaus: yllätysten ja onnistumisten vuosi

Sanaston toiminnanjohtaja Anne Salomaa. Kuvassa sitaatti: Suomalaisen järjestön täytyy tarpeen vaatiessa pyörittää vaikkapa Euroopan laajuista kampanjaa, kuten me päätimme tehdä".

En koskaan tule unohtamaan vuoden 2017 syksyä: se oli yksi työurani haastavimmista. Hyppäsimme syvään päähän EU-lainsäädännön kanssa, ja aina kun luulimme pääsevämme pinnalle, tuli vastaan uusia yllätyksiä. Direktiiviehdotus tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla (DSM) oli menossa kirjallisuuden tekijöiden kannalta erittäin ongelmalliseen suuntaan, ja teimme hartiavoimin töitä asian korjaamiseksi. Pontta antoi se, että samaan aikaan näimme onnistumisia ja saavutimme pitkän tähtäimen tavoitteita kotimaassa.

Joulukuussa, juuri Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlien alla, saimme tilittää ensimmäisen kerran pohjoismaisen vertailun kestävää lainauskorvausta. Yhdestä kirjastolainasta maksettavan korvauksen määrä nousi 16 sentistä upeasti ja ansaitusti 25 senttiin. Vuosien työn jälkeen tuntui erityisen hienolta kutsua liittymään Sanastoon niitä tietokirjailijoita, joiden tuotantoa lainataan pääasiassa korkeakoulukirjastoista, ja toivottaa heidät ensimmäistä kertaa tervetulleeksi lainauskorvauksen piiriin. Tämä on tärkeä osoitus siitä, että heidän työtään arvostetaan.

Tekijänoikeuskorvausten valossa viime vuosi oli Sanaston historian menestyksekkäin: keräsimme tekijänoikeuskorvauksia yhteensä yli 12,5 miljoonaa euroa, ja kerättyjen korvausten yhteissumma kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 71 prosenttia.

Myös asiakasmäärämme on kasvanut huimaa tahtia, ja odotamme 10 000 asiakkaan rajan menevän rikki vuoden 2018 aikana. Mitä suurempi joukko kirjallisuuden tekijöitä on Sanaston asiakkaana, sitä paremmin pystymme suorittamaan korvaukset juuri oikeille tekijöille. Sitä vahvempi on myös äänemme, kun edistämme tekijöiden asemaa ja oikeuksia.

Tekijät ansaitsevat parasta mahdollista edunvalvontaa.

Sanaston toimintastrategian 2018–2020 laatiminen oli yksi viime vuoden ponnistuksista. Päätavoitteitamme ovat tehokkaan ja laadukkaan toiminnan jatkamisen lisäksi lupa-alueiden ja tekijänoikeusmyönteisen ilmapiirin kehittäminen. On tärkeää, että Sanasto tarjoaa toimivia luparatkaisuja kirjallisuuden käyttäjille ja juuri sellaiseen käyttöön, johon lupaa tarvitaan. Uskomme, että helposti hankittavissa olevat luvat ja kohtuulliset korvaukset ovat paras keino edistää tekijänoikeuksia. Sanaston verkossa toimivan Lupakaupan avaaminen kasvatti lupien kysyntää välittömästi: korvauksia kerättiin esitysluvista yli 58 % ja julkaisuluvista yli 40 % enemmän edellisvuoteen verrattuna.

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta Sanaston strategiassa on huomioitu erityisesti EU-lainsäädännön merkittävyys. Meidän täytyy olla valmiina vastaamaan haasteisiin ja kasvattaa osaamistamme, jotta voimme vaikuttaa niihin EU-päätöksiin, joilla voi olla yllättävän suuri merkitys kotimaisten tekijöiden kannalta. Suomalaisen järjestön täytyy tarpeen vaatiessa pyörittää vaikkapa Euroopan laajuista kampanjaa, kuten me päätimme syksyllä tehdä, kun tajusimme, miten huonolta tilanne näytti DSM-direktiivin ongelmallisen artiklan 12 kohdalla. Vetoomukseemme artiklan 12 poistamiseksi on nyt osallistunut 44 järjestöä 20 Euroopan maasta.

Vetoomuskampanjan lisäksi olemme tehneet lukuisia kannanottoja ja useita matkoja Europarlamenttiin tapaamaan direktiivin parissa työskenteleviä parlamentin jäseniä. Pienen, mutta tehokkaan tiimimme kanssa olemme ottaneet uskomattomia harppauksia eteenpäin EU-tason vaikuttamistyössä. Tästä syystä olen erittäin iloinen siitä, että viime vuonna meillä oli mahdollisuus palkata Sanastoon uutta osaavaa henkilöstöä. Sen ansiosta olemme pystyneet tekemään yhä parempaa työtä ja varmistamaan tehokkaan edunvalvonnan.

Uskomme, että toimivat luvat ja kohtuulliset korvaukset ovat paras keino edistää tekijänoikeuksia.

Vuonna 2018 katse kääntyy jo tulevaan vaalikauteen. Ensi keväänä järjestetään sekä eduskuntavaalit että europarlamenttivaalit. Vaaleja silmällä pitäen esitämme toimia, jotka mahdollistavat laadukkaan kotimaisen kirjallisuuden tekemistä: Lainauskorvaukset on säilytettävä tekijöille maksettavina korvauksina, ja niiden taso on varmistettava. Sähköisten julkaisujen alv-kanta on laskettava painettujen julkaisujen tasolle, ja Suomeen on perustettava luovan alan Creative Business Finland -palvelukokonaisuus, jonka alle luodaan tuotantokannustinjärjestelmä myös kirjallisuudelle. Tuemme myös Lukeva kouluhankkeen käynnistämistä ja upean kirjastolaitoksemme toiminnan turvaamista.

EU-vaikuttamistyössä olemme pistäneet itsemme todella likoon, ja voimavarojamme on koeteltu. Vastassa on ollut meitä isommat pelaajat ja mittavammat vaikuttamisen resurssit. Vaikka tuon tuosta on pitänyt purra hammasta ja ylittää itsemme, emme silti ole halunneet luovuttaa. Tekijät ansaitsevat parasta mahdollista edunvalvontaa, ja teidän äänenne tulee kuulua uutta lainsäädäntöä tehtäessä.

Olemme halunneet tehdä parhaamme, sillä työmme ytimessä on tekijänoikeuden perimmäinen tarkoitus: suoda luovan työn tekijälle mahdollisuus elää työllään. Silloin syntyy myös uutta kirjallisuutta – ja kirjallisuuden puolesta me olemme aina valmiit tekemään työtä!

Anne Salomaa (OTM) on johtanut Sanastoa vuodesta 2010.

Toiminnanjohtajan katsaus on julkaistu myös Sanaston vuosikertomuksessa 2017.