Valtiovarainvaliokunta antoi mietintönsä vuoden 2019 talousarviosta

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on antanut mietintönsä hallituksen vuoden 2019 talousarviosta.

Valtiovarainvaliokunta nostaa mietinnössään yksityisen kopioinnin hyvitysmaksut takaisin 11 miljoonaan, osoittaa määrärahalisäyksiä muun muassa lukemisen edistämiseen ja yleisten kirjastojen digihankkeeseen sekä nostaa esiin useita kirjallisuuden tekijöille ja kirjallisen kulttuurin ja lukemisen edistämiselle tärkeitä aiheita.

– Olemme Sanastossa erityisen hyvillämme siitä, että tekijänoikeuskorvaukset, lukemisen edistäminen ja kirjastojen rooli nähdään yhteiskunnallisesti merkittävinä asioina, ja että kulttuuriin ja taiteeseen on halua panostaa tulevina vuosina entistä enemmän. Hyvitysmaksulla on myös keskeinen merkitys luovan alan tekijöille ja uusien teosten luomiselle, kommentoi Sanaston toiminnanjohtaja Anne Salomaa.

Valtion budjetista maksettavat tekijänoikeuskorvaukset

Suojattujen teosten tekijöille maksettaviin lainauskorvauksiin osoitettu määräraha pysyi odotetusti ennallaan eli 15,6 miljoonassa eurossa (sis. alv 10 %).

Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksua esitettiin hallituksen talousarviossa laskettavaksi 11 miljoonasta yhdeksään miljoonaan euroon. Vuodesta 2015 lähtien yksityinen kopiointi on hyvitetty tekijöille suoraan valtion budjetista: Hyvitysmaksu perustuu vuosittain toteutettavaan yksityisen kopioinnin tutkimukseen. Valiokunta toteaa mietinnössään, että kopioinnin määrä on tutkimuksen mukaan vähentynyt, mutta toisaalta kopiointi on muuttunut, kun teknologiakehityksen myötä oikeudenhaltijoiden materiaalia käytetään yhä kasvavassa määrin internetin kautta.

Valiokunta lisää hyvitysmaksuun kaksi miljoonaa euroa ja pitää välttämättömänä sitä, että hyvitysmaksujärjestelmää uudistetaan mahdollisimman pikaisesti. Valiokunta ehdottaa, että opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää hyvitysmaksujärjestelmän uudistamisen vaihtoehdot siten, että kohtuullinen korvaustaso voidaan ottaa huomioon seuraavassa hallitusohjelmassa ja julkisen talouden suunnitelmassa.

Lukemisen edistäminen ja kirjastot

Myös lukemisen edistäminen ja kirjastojen merkitys näkyivät valtiovarainvaliokunnan tekemissä korotusehdotuksissa.

Valiokunta osoittaa Lukukeskukselle 150 000 euroa lukutaidon parantamista edistäviin hankkeisiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että lukutaidon parantamiseen tähtääviä toimia jatketaan ja että lukemiseen ja lukutaitoon kiinnitetään huomiota niin neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa kuin kouluissa. Monipuolinen lukutaito on kaiken oppimisen perusta ja edellytys koulussa ja työelämässä pärjäämiselle. Sanaston on helppo yhtyä valiokunnan toteamaan.

Uuden kirjastolain myötä kirjastojen yhteiskunnallinen merkitys on kasvanut. Lukemisen ja kirjallisuuden edistämisen sekä yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistämisen lisäksi kirjaston tulee lain mukaan tarjota myös opastusta digitaalisten palvelujen käyttöön: kirjastoilla on valiokunnan mukaan tärkeä rooli digituen tarjoajana. Valiokunta lisää siksi 860 000 euroa lisäavustusta kirjastojen digihankkeeseen, jolla kehitetään kirjastojen henkilöstön osaamista ja vahvistetaan valtiovarainministeriön AUTA-hankkeen yhteydessä luotua toimintamallia. Yhteensä valtionavustusta yleisten kirjastojen toimintaan myönnettäisiin lisäyksen kera 4 560 000 euroa.

– On hienoa, että kirjastojen tekemään upeaan työhön kiinnitetään huomiota ja sitä tuetaan. Kirjastot muun muassa torjuvat eriarvoisuutta ja edistävät lukemista. Kirjastojen ansiosta kaikilla on mahdollisuus lukea kirjallisuutta ilmaiseksi. Kun kirjastolaitoksesta ja tekijöille suoritettavasta lainauskorvauksesta pidetään huolta, turvaamme jatkossakin kaikille yhdenvertaisen pääsyn kirjallisen kulttuurin pariin, korostaa Salomaa.

***

Eduskunta käsittelee talousarviota viikon 51 aikana. Tavoitteena on, että eduskunta hyväksyy valtion talousarvion 2019 lopullisesti perjantaina 21. joulukuuta.