Valtiovarainvaliokunta esittää mietinnössään lausumaehdotusta e-aineistojen lainauskorvauksen puolesta

Tiimalasi paperipinon päällä.

Sanaston vaikuttamistyön ja kansanedustajien aktiivisen toiminnan tuloksena valtiovarainvaliokunta esittää mietinnössään eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaehdotusta, jonka mukaan e-kirjat ja e-äänikirjat tulee saada mahdollisimman pian lainauskorvauksen piiriin. Lausumassa esitetään myös lainauskorvauksiin tehtäväksi pohjoismaista tasokorotusta. Toistaiseksi Suomessa lainauskorvausta maksetaan ainoastaan fyysisistä lainoista.

Digitalisaatio näkyy myös muuttuneissa tavoissa käyttää kirjallisuutta. Suomessa vuosien 2015–2020 aikana e-kirjojen lainaaminen yleisissä kirjastoissa on lisääntynyt lähes 500 prosenttia, ja kasvu jatkuu. Voimassa olevan tekijänoikeuslainsäädännön mukaisesti e-kirjat ja e-äänikirjat eivät kuitenkaan toistaiseksi ole lainauskorvauksen piirissä. Sanasto on tehnyt aktiivisesti vaikuttamistyötä eduskunnan suuntaan tilanteen muuttamiseksi.

Valtiovarainvaliokunta esittää eduskunnan hyväksyttäväksi 10. joulukuuta julkaistussa mietinnössään seuraavaa lausumaehdotusta e-aineistojen lainauskorvausten puolesta:

”Eduskunta edellyttää, että lainauskorvausmäärärahan tasoa korotetaan vastaamaan pohjoismaista korvaustasoa ja että e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainaaminen saatetaan mahdollisimman pian lainauskorvauksen piiriin e-aineistojen kaupallisen markkinan toimintaa vaarantamatta.”

Sanaston toiminnanjohtaja Anne Salomaan mukaan on syytä odottaa, että lainauskorvauksiin liittyviin epäkohtiin tartutaan ministeriössä pikaisesti.

– On tärkeää, että eduskunta on linjannut tätä asiaa tiukasti ja selkeästi. Eduskunnan antaman lausuman seurauksena tekijänoikeuslakia tulee viipymättä muuttaa niin, että e-kirjat ja e-äänikirjat saadaan lainauskorvauksen piiriin. Odotamme, että tätä varten tarvittava rahoitus löytyy hallituksen lisätalousarvion myötä.

Lausumaehdotuksessa mainittu tasokorotus on niin ikään odotettu, sillä toisin kuin muissa Pohjoismaissa, Suomessa lainauskorvauksen määrärahaa ei ole korotettu vuoden 2016 jälkeen.

– Lainauskorvauksissa tulee pyrkiä siihen, että laaditaan pidemmän tähtäimen suunnitelma, jolla pidetään huolta siitä, että Suomi pysyy lainauskorvausten osalta pohjoismaisella tasolla. Näin myös eduskunta linjasi omassa julkilausumassaan vuonna 2015, Salomaa kommentoi.

Yhteinen e-kirjasto tulee rakentaa tekijöiden kannalta kestävällä tavalla

Suomessa valmistellaan parhaillaan yhteistä e-kirjastoa, joka laajentaisi suomalaisten mahdollisuutta lainata e-kirjoja ja e-äänikirjoja. Yhteinen e-kirjasto on aiemmin saanut valtiolta rahoitusta teknisten ratkaisujen luomiseksi, nyt luvassa on lisärahoitus aineistohankintoja varten. Euroopassa e-kirjojen lainauskorvausta maksavat tällä hetkellä Iso-Britannia, Tanska ja Alankomaat. Kaikissa näissä maissa e-aineistojen lainaaminen on ollut selkeässä kasvussa tai on perustettu yhteinen e-kirjasto.

– Yhteinen e-kirjasto on hieno hanke, jonka avulla kirjallisuutta saadaan yhä useamman kansalaisen ulottuville asuinpaikasta tai lukurajoitteista riippumatta. Hankkeen valmistelussa on kuitenkin tärkeä muistaa, ettei teknologian muutos voi johtaa kirjailijoiden ja kääntäjien tekijänoikeuksien heikkenemiseen. Suomella on nyt mahdollisuus toimia digiloikan etulinjassa saattamalla e-aineistot lainauskorvausten piiriin ja osoittaa, ettei kulttuurin arvostus jää teknologisen kehityksen jalkoihin, kommentoi kirjailija JP Koskinen.

Sanaston kanta on, ettei yhteistä e-kirjastoa voi ottaa käyttöön ennen kuin tekijöiden lainauskorvaukset on hoidettu teknologianeutraaleiksi. Yhteistä e-kirjastoa on tuettu valtion rahoituksella, joten yhtä lailla tulee pitää huolta siitä, että tekijät saavat asianmukaisen korvauksen.

Sanaston puheenjohtaja, kirjailija Peter Sandström muistuttaa, että lainauskorvauksen avulla pidetään huolta myös siitä, etteivät tekijät tipahda arvoketjun ulkopuolelle.

– Tekijöillä on harvoin mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisia lisensointisopimuksia e-aineistoille tehdään. Erityisen haavoittuvassa asemassa tässä ovat kääntäjät, jotka saavat työstään usein kertakorvauksen. Lainauskorvausten avulla kääntäjät pysyvät arvoketjussa mukana, ja näin he myös saavat heille kuuluvat tekijänoikeuskorvaukset. On päivänselvää, ettei valtakunnallisesti kaikille saavutettavaa e-kirjastoa voida lanseerata, ennen kuin lainauskorvaus on teknologianeutraali, jotta kirjallisuuden tekijät eivät putoa arvoketjun ulkopuolelle, sanoo Sandström.

Eduskunnan palautekeskustelu valtion talousarviosta vuodelle 2022 alkaa tiistaina 14. joulukuuta. Käsittely jatkuu koko viikon, ja vielä maanantaina 20. joulukuuta. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö. Yleiskeskustelu pääluokasta 29 (opetus- ja kulttuuriministeriö) käydään eduskunnan täysistunnossa 17.12.2021 klo 10 alkaen.

Valtiovarainvaliokunnan mietintö luettavissa eduskunnan verkkosivuilla.

Lisätietoja:

Anne Salomaa
Toiminnanjohtaja
+358 50 366 6110
[email protected]

Mikä lainauskorvaus?

Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan teosten kirjastolainaamisesta. Se on korvaus teosten ilmaisesta käyttämisestä ja siitä tekijälle aiheutuvasta tulonmenetyksestä. Kun teosten maksuton kirjastolainaaminen sallitaan, tulee siitä suorittaa asianmukainen käyttöön perustuva tekijänoikeuskorvaus.