Sanaston toimintaa ohjaa kuusihenkinen hallitus, jossa jokaisella Sanaston jäsenjärjestöllä on edustus. Hallitus kokoontuu noin joka toinen kuukausi käymään läpi Sanaston asioita. Kysyimme hallituksen jäseniltä, mitä he odottavat tämän vuoden hallitustyöskentelyltä sekä tiedustelimme, mitkä kirjat ovat tehneet heihin vaikutuksen viime aikoina.
Sanaston hallitus valokuvassa vasemmalta oikealle:
Laura Jänisniemi, kääntäjä (Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto)
Puheenjohtaja Peter Sandström, kirjailija (Finlands svenska författareförening)
Paula Havaste, kirjailija (Suomen Kirjailijaliitto)
Ilmi Villacís, toiminnanjohtaja (Suomen Kirjailijaliitto)
Mikko Niemelä, juristi (Suomen tietokirjailijat)
Rainer Oesch, professori (Suomen tietokirjailijat)
Mitä hallituksen jäsenet odottavat Sanaston vuodelta 2024
Peter Sandström on ollut Sanaston puheenjohtaja vuodesta 2020 saakka. Hän kuvailee hallitustyöskentelyn sujuneen menneinä vuosina todella hyvin. Asioista on keskusteltu perusteellisesti ja päätökset tehty hyvässä hengessä.
– Toivon ja uskon, että tämä suunta jatkuu tänä vuonna, ja että myös erinomainen yhteistyö jäsenjärjestöjen ja Sanaston henkilökunnan kanssa jatkuu, Sandström kertoo.
Jo useamman vuoden Sanaston hallituksessa toiminut Rainer Oesch toteaa, että hallituksessa on nyt hyvää osaamista sopimustoiminnasta.
– Odotan innolla keskusteluja Sanaston eri rajapintojen sopimuspohjista ja sopimussuhteiden toimivuudesta, kertoo Oesch.
Suomen tietokirjailijat ry:n juristina työskentelevä Mikko Niemelä odottaa uutena hallituksen jäsenenä saavansa uudenlaisen näkövinkkelin Sanaston toimintaan.
– Tunnen Sanaston jo varsin hyvin ja olen toiminut tekijänoikeustyöryhmän jäsenenä kaksi vuotta, mutta hallitustyöskentely tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia edesauttaa kirjailijoiden asemaa, kertoo Niemelä.
Kirjailija Paula Havaste on ollut Sanaston hallituksessa aikaisemmin varajäsenenä.
– Odotan tältä vuodelta ehdotonta edunvalvontaa, vahvaa vaikuttamistyötä ja tekijöiden tukemista työssään, toteaa Havaste.
Ilmi Villacís työskentelee Suomen Kirjailijaliiton toiminnanjohtajana. Hallitustyöskentelyltä hän odottaa mahdollisuutta vaikuttaa osaltaan kirjailijoiden toimintaedellytyksiin.
– Lainauskorvaukset muodostavat merkittävän osan kirjailijan tuloista ja niiden taso sekä hyvä hallinnointi on erittäin tärkeää. Työ Sanaston hallituksessa on sujunut tähän asti erittäin mutkattomasti ja tosi hyvässä hengessä. Toivon, että se jatkuisi samalla tavalla, kertoo Villacís.
Mikä kirja on hiljattain jäänyt mieleesi?
Paula Havaste
Sakari Siltala: Korkea peli (2023)
– Sain olla mukana Tiedekirjaraadissa, johon saamistani kirjoista Korkea peli epäilytti kovasti. Se on Walter Ahlströmin elämäkerta, yli 500-sivuinen tiiliskivi teollisuustitaanin miljonäärielämästä 1900-luvun alussa. Ajattelin, ettei sellainen kiinnostaisi minua, mutta toisin kävi. Sakari Siltala loi afäärifennomaanin elämästä kiehtovan ja elävän kuvan ja toi aivan uutta valoa Suomen historian hurjiin vaiheisiin. Upea elämys.
Rainer Oesch
Staffan Bruun: Suomen kallein asianajaja – Zacharias Sundströmin elämä ja teot (2024)
– Staffan Bruunin kirja Suomen kallein asianajaja – Zacharias Sundströmin elämä ja teot on tietokirjallisuuden ja elämäkerran kategoriaa, mutta saa samalla seikkailuromaanin sävyjä. Värikkäitä ovat olleet Zacharias Topeliuksen suoran jälkeläisen elämänkäänteet. Hän on oikeustieteen tohtorina lentänyt omalla koneellaan Afrikassa timanttikauppoja tekemässä ja yliopistoissa opettamassa sekä osallistunut useaan merkittävään kohuakin herättäneeseen transaktioon kotimaassaan. Teos kertoo myös siitä, mitä menestyneeltä asianajajalta vaaditaan: pettymysten ja paineiden sietokykyä, sujuvia sosiaalisia taitoja, myös erittäin perusteellista valmistautumista. Kirjan on suomentanut Sirpa Virtanen.
Mikko Niemelä
Ville-Juhani Sutinen: Vaivan arvoista : esseitä poikkeuskirjallisuudesta (2022)
– Ville-Juhani Sutisen Vaivan arvoista: esseitä poikkeuskirjallisuudesta on vuoden 2022 tietokirjallisuuden Finlandia-voittaja. Kirja ei aiheeltaan ole sellainen, johon normaalisti tarttuisin, mutta Sutinen on mielestäni erittäin taitava kirjoittaja. Olen luvannut jokin päivä lukea tunnetusti vaikean romaanin Alastalon salissa, ja toivottavasti saan Sutisen kirjasta motivaation tämän urotyön tekemiseen.
Peter Sandström
Antony Beevor: Ardennes 1944: Hitler’s Last Gamble (2015)
– Antony Beevorin Ardennes 1944. Hitler´s Last Gamble on historiallinen kirja, joka mielestäni tarkasti ja hyvin kertoo myös sodan infernosta ja hulluudesta. Kirja tuntuu sekä tärkeältä että vähän pelottavalta nykypäivän epävakaassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.
Ilmi Villacís
Anna-Riikka Carlson: Rakas Eeva Kilpi. Nämä juhlat jatkuvat vielä (2024)
– Usein on näin, että juuri se parhaillaan lukuvuorossa oleva kirja on eniten mielen päällä. Juuri nyt se on Anna-Riikka Carlsonin kirja Eeva Kilvestä. Se on niin täynnä hellyyttä ja lämpöä, että sulattaa pahimmankin huhtikuun rännän.
