Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2023 tekijänoikeuslain muuttamista koskevan pykäläehdotuksen. Lain muuttamisen myötä kirjastojen e-kirjat ja e-äänikirjat tulivat e-lainauskorvauksen piiriin. Tässä artikkelissa kertaamme, miten vaikuttamistyö e-lainauskorvauksen saamiseksi eteni eri vaiheissa.
Sanaston pitkäaikaisena tavoitteena on ollut saada e-kirjat ja e-äänikirjat lainauskorvauksen piiriin. Aiheeseen liittyen käytiin aktiivista keskustelua päättäjien kanssa jo edellisen hallituskauden aikana.
Kirjallisuuskummiohjelman avulla tavoitettiin runsaasti päättäjiä
Taustakeskusteluja e-lainauskorvauksen edistämiseksi käytiin Sanastossa jo vuonna 2019. Toden teolla työ kansanedustajien kanssa käynnistyi Sanaston kummiohjelman myötä syksyllä 2021. Kirjallisuuskummin tehtävässä aloitti 15 kirjallisuuden tekijää ja kummit tapasivat kymmeniä kansanedustajia yli puoluerajojen. Ohjelma oli niin suosittu, että kirjallisuuskummien määrää nostettiin jo muutaman kuukauden kuluttua kolmella uudella kummilla. Kummit kävivät aktiivista keskustelua päättäjien kanssa siitä, että lainauskorvauksen piiriin tulisi saada myös kirjastojen e-kirjat ja e-äänikirjat.
Kummiohjelman avulla on tavoitettu merkittävä määrä päättäjiä, mutta myös Sanaston toimistolta käsin tehdään jatkuvasti aktiivista edunvalvontatyötä päättäjien suuntaan. E-lainauskorvausta koskevan vaikuttamistyön aikana olemme mm. keskustelleet aiheesta jokaisen tiede- ja kulttuuriministerin kanssa, tavanneet säännöllisesti eduskunnan sivistysvaliokunnan ja sivistys- ja tiedejaoston jäseniä sekä kutsuneet puolueiden eduskuntaryhmiä koolle.
Joulukuussa 2021 eduskunta antoi lausuman, jossa edellytettiin, että e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainaaminen saatetaan lainauskorvauksen piiriin mahdollisimman pian. Samassa lausumassa edellytettiin myös lainauskorvausmäärärahan korottamista pohjoismaiselle tasolle. Lausumat ovat edellisen eduskunnan antamia, mutta ne velvoittavat myös nykyistä eduskuntaa.
Lisää vuosien 2021 ja 2022 vaikuttamistyön eri vaiheista pääset lukemaan kootusti tästä artikkelista.
OKM:n tilaama selvitystyö pohjusti e-lainauskorvausta
Merkittävä edistysaskel kohti e-lainauskorvausta otettiin keväällä 2022, jolloin tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen asetti hovioikeudenneuvos Kristiina Harengon tekemään selvityksen siitä, miten e-aineistojen kirjastokäytön korvaaminen olisi Suomessa mahdollista järjestää. Tavoitteena oli löytää asiaan ratkaisu ennen kevään 2023 eduskuntavaaleja.
Selvitys valmistui lokakuussa 2022, ja siinä Harenko esitti, että e-lainauskorvaus ulotetaan yleisten kirjastojen e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainaukseen. Harenko myös esitti ministeriölle perusteet maksaa korvausta ilman lainmuutosta, mutta suositti lainsäädännön vakiinnuttamista.
Sanaston mielestä Harengon selvitys tarjosi hyvät etenemisaskeleet e-lainauskorvauksen edistämiseksi. Sanaston kanta oli kuitenkin alusta alkaen se, että myös korkeakoulukirjastot tulee tuoda e-lainauskorvauksen piiriin viimeistään tekijänoikeuslain muuttamisen yhteydessä. Tästä viestimme myös ministeriölle.
Harengon selvitys käynnisti opetus- ja kulttuuriministeriössä tekijänoikeuslain muutoksen valmistelutyön.
Kevään 2022 kehysriihessä e-lainauskorvausta varten esitettiin miljoonan euron määrärahaa, jonka eduskunta vahvisti saman vuoden joulukuussa.
Keskustelu uudesta edunsaajaryhmästä kävi kiivaana
Hallituksen esitysluonnos tekijänoikeuslain muutosta koskien valmistui syksyllä 2023. Esitysluonnoksessa e-lainauskorvauksen piiriin oltiin tuomassa yleisten kirjastojen lisäksi myös korkeakoulukirjastot.
Tässä vaiheessa esitykseen tulivat mukaan myös äänikirjojen lukijat. Äänikirjojen lukijoiden tuomisesta edunsaajien piiriin ei ehdotettu Harengon selvityksessä, eikä uuden edunsaajaryhmän lisäämisestä käyty mitään julkista keskustelua kevään aikana. Uusi edunsaajaryhmä tuotiin syksyn alussa esitykseen nopealla aikataululla ilman kunnollista lausumiskierrosta ja vaikutusten arviointia.
Sanasto toimitti hallituksen esitysluonnosta koskien sivistysvaliokuntaan lausunnon ja lisälausuntoja. Lisäksi syksyn 2023 aikana tapasimme yhdessä kirjallisuuden tekijöiden kanssa sivistysvaliokunnan ja ministeriön edustajia sekä tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan. Pidimme myös laajasti yhteyttä kansanedustajiin yli puoluerajojen. Kansanedustajiin pitivät yhteyttä myös kirjallisuuskummit, jotka esittivät huolensa tekijänoikeuslain muutosta koskien.
Uuden edunsaajaryhmän lisäksi Sanasto oli pettynyt hallituksen esityksessä myös siihen, että e-lainauskorvauksen ulkopuolelle jäi kirjallisuuden nk. verkkokirjahyllykäyttö.
Hallituksen esitystä kritisoivat Sanaston lisäksi Suomen Kirjailijaliitto, Suomen tietokirjailijat, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto sekä Finlands svenska författareförening. Äänikirjojen lukijoiden oikeutta lainauskorvaukseen kannattivat Näyttelijäliitto ja Kopiosto. Aiheeseen liittyvät sivistysvaliokunnalle toimitetut lausunnot ovat luettavissa eduskunnan nettisivuilta.
Hallituksen esityksen epäkohdat tuotiin monelta suunnalta sekä opetus- ja kulttuuriministeriön, tiede- ja kulttuuriministerin että kansanedustajien tietoon. Kansanedustajien keskuudessa lainmuutoksen epäkohdista oltiin laajasti yhtä mieltä, mutta hallituspuolueiden tuella lainmuutos hyväksyttiin eduskunnassa joulukuussa 2023.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Neuvottelut lainauskorvausten jakosuhteista käynnistyvät Sanaston, Kopioston ja Teoston ja äänikirjojen lukijoita edustavan tahon kanssa keväällä 2024.
Sanaston tavoitteena on edelleen saada myös verkkokirjahyllyt e-lainauskorvauksen piiriin. Tätä tavoitetta tukevat nykyisen eduskunnan hyväksymät lausumat:
Eduskunta edellyttää, että 1) hallitus seuraa e-kirjojen ja e-äänikirjojen kirjastokäytön korvausta koskevien säännösten toimivuutta korvausoikeuden piirissä olevien eri oikeudenhaltijoiden kannalta ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin korvausoikeuden jatkokehittämiseksi 2) hallitus selvittää mahdollisuuden sisällyttää verkkokirjahyllyjen käyttäminen e-kirjojen ja e-äänikirjojen kirjastokäytön korvauksen piiriin.
Tekijänoikeuslain muutos on herättänyt kirjallisuuden tekijöissä huolta, sillä uusi voimaan tullut korvausoikeus poikkeaa kirjastokäytön korvaamisen aikaisemmasta käytännöstä maksaa korvausta vain teoksen tekijöille. Sanasto kuitenkin muistuttaa, että tekijät eivät ole menettäneet teostensa tekijänoikeutta. Lainmuutos koskee vain e-lainauskorvauksia: tekijänoikeuslain muutoksen myötä e-lainauskorvausta maksetaan myös e-äänikirjojen lukijoille, mikä vaikuttaa e-lainauskorvauksen jakosuhteisiin. Tämä ei kuitenkaan muuta teoksen tekijän tai teoksen esittäjän tekijänoikeudellista asemaa.
Kokosimme tekijänoikeuslain muutosta koskevia kysymyksiä vastauksia yhteen tässä artikkelissamme.
Tavoitteena lainauskorvausmäärärahan nostaminen
Sanasto ja kirjallisuuskummit ovat pitkäjänteisesti muistuttaneet päättäjiä myös siitä, että fyysisiä lainoja koskeva lainauskorvaus tulisi nostaa pohjoismaiselle tasolle. Suomessa lainauskorvauksen määrärahaa ei ole korotettu vuoden 2016 jälkeen.
Edellinen eduskunta huomioi tämän ja antoi lausuman, jossa edellytettiin, että lainauskorvausmäärärahan tasoa korotetaan vastaamaan pohjoismaista korvaustasoa. Annettu lausuma velvoittaa myös nykyistä eduskuntaa. Lainauskorvauksen merkitys ja tarve määrärahan korotukselle on huomioitu myös valtiovarainvaliokunnan joulukuussa 2023 julkaistussa mietinnössä.
Kirjallisuuskummit ovat suomalaisia kirjallisuuden tekijöitä, kirjailijoita ja kääntäjiä. Hallituskaudella 2023–2027 kummeina toimivat Sabine Forsblom, Sami Hilvo, Markus Hotakainen, Vilja-Tuulia Huotarinen, Virpi Hämeen-Anttila, Karo Hämäläinen, Riina Katajavuori, JP Koskinen, Maria Lassila-Merisalo, Leena Lehtolainen, Reetta Niemelä, Sampsa Peltonen, Tiina Raevaara, Peter Sandström, Johanna Sinisalo, Kaijamari Sivill, Anja Snellman, Ville-Juhani Sutinen ja Katariina Vuori.
Sanaston kirjallisuuskummeina vuosina 2021–2023 toimivat: Marko Hautala, Paula Havaste, Vilja-Tuulia Huotarinen, Virpi Hämeen-Anttila, Karo Hämäläinen, Juha Itkonen, Laura Jänisniemi, Jari Järvelä, Maaret Kallio, Heikki Karjalainen, Riina Katajavuori, JP Koskinen, Sofi Oksanen, Tiina Raevaara, Peter Sandström, Anja Snellman, Philip Teir ja Katariina Vuori.
