| IPR University Center järjesti osana Maailman henkisen omaisuuden teemaviikkoa fanifiktiota koskevan paneelikeskustelun otsikolla Fanfiction – Fanien tuottamat tekstit ja tekijänoikeus. Moderaattorina paneelissa toimi kirjailija, lakimies Jarkko Tontti. Paneelissa oli mukana Sanaston lakimiehen Juha Pihlajaniemen lisäksi kirjallisuudentutkija Sanna Nyqvist, kirjailija Laura Gustafsson ja kustannustoimittaja Lotta Sonninen.
Fanifiktiolla tarkoitetaan uusien tarinoiden kirjoittamista jo olemassa olevista hahmoista, kirjoista, elokuvista, tv-sarjoista, peleistä ja julkkiksista. Vaikka internet on antanut kenelle tahansa helpon väylän julkaista kirjoituksiaan, ei fanifiktio ole ilmiönä uusi. Jo vuosikymmeniä sitten mm. Star Trek -televisiosarja innoitti sarjan faneja keksimään tunnetuille hahmoille uusia juonenkäänteitä. Myös viime vuosina suuren suosion saavuttanut Fifty Shades of Grey -kirjasarja on alunperin kirjoitettu fanifiktiona. Kirjallisuuden tekijän näkökulmasta hahmojen luominen on usein haastavaa ja hahmoista tulee tekijälleen rakkaita ja läheisiä. Kyse ei siis useinkaan ole taloudellisesta hyödystä tai vahingosta, vaan siitä, saako toisen luomaa hahmoa käyttää kuten haluaa. Hahmojen tekijänoikeussuoja puhutti panelisteja runsaasti, sillä ei ole itsestään selvää, mikä osa hahmosta on ideaa ja mikä luovan työn omaperäistä tulosta. Tekijänoikeus suojaa ainoastaan jälkimmäistä. Joskus kaupallisesti suosittuja kirjallisia hahmoja voi suojata myös esimerkiksi tavaramerkki. Fanifiktio ei ole ainoastaan juridinen kysymys, vaan myös kulttuurinen ja kirjallinen. Usein fanifiktio keskittyy tiettyihin kirjallisuuslajeihin, kuten fantasia- ja seikkailukirjallisuuteen. Näissä kirjallisuuslajeissa teokset ovat usein sarjallisia, jolloin fanifiktio saattaa jatkaa tätä sarjaa tai laajentaa sitä uusiin maailmoihin. Kustannusmaailmassa on nähtävissä, että varsinkaan nuorille kirjoittajille ei aina ole selvää, mitä toisen luomaa voidaan hyödyntää ja miten. Viime vuosina ollaan nähty myös hyvin suosituiksi nousseita kirjasarjoja, jotka ovat saaneet alkunsa fanifiktiosta. Sonnisen mukaan fanifiktio on kirjallisuusmaailman aluskasvillisuutta, jossa yhteisöllisyys on vahvassa roolissa. Fanit ovat sitoutuneita fanittamansa kirjan maailmaan, ja tämä näkyy myös heidän kirjoittamassaan fanifiktiossa. Keskustelua moderoinut Tontti oli tilaisuuteen valmistautuessaan löytänyt omista teoksistaan tehtyä fanifiktiota. Myös kirjailija Laura Gustafssonin teoksista oli tehty internetiin fanifiktiota. Gustafssonin Huorasatu-teoksen hahmot ovat peräisin mm. Antiikin Kreikasta, ja hän näkikin oman alkuperäisen teoksensa olevan tietyiltä osin fanifiktiota. Gustafssonin mukaan kirjailijat eivät omista tarinoitaan, vaan ne syntyvät maailmassa, jossa samoja arkkityyppisiä tarinoita toistetaan jatkuvasti eri muodossa, vaikka on ymmärrettävää, että kirjailija usein kiintyy hahmoihinsa. Kirjailijoiden keskuudessa fanifiktioon suhtaudutaankin hyvin eri tavoin: osa näkee teosten fanifiktio-muunnelmat imartelevana ja teoksen markkinointina, toisia loukkaa itse luotujen hahmojen ja maailmojen käyttäminen toisessa yhteydessä. |
