Petteri Orpon neuvottelutulos hallitusohjelmasta julkaistiin perjantaina 16. kesäkuuta. Kulttuuripoliittisten linjausten osalta se on osin ristiriitainen: kulttuurin edistäminen ja luovan alan kasvupotentiaali on hallitusohjelmassa tunnistettu, eikä kulttuurin perusrahoitukseen eli kulttuuribudjettiin ole sovittu leikkauksia. Toisaalta arvonlisäveron korotukset ja heikennykset työntekijöiden oikeuksiin vaikuttavat myös luovan alan tekijöihin.
Kirjallisuuden tekijöiden näkökulmasta hienoa on se, että lukutaidon ja lukemisen edistäminen näkyvät hallitusohjelmassa. Myös e-lainauskorvauksen toteuttaminen, koko Suomen yhteisen e-kirjaston perustaminen ja kirjastopalveluiden saavutettavuus mainitaan hallitusohjelmassa erikseen.
– Erittäin myönteistä on se, että lasten ja nuorten lukutaitoa vahvistetaan lukutaitostrategian mukaisesti ja että Lukulahja lapselle -malli vakiinnutetaan. Myös kirjastojen elinvoimaisuudella ja e-kirjastohankkeella on lukemisen tukemisessa tärkeä rooli. Kirjallisuuden tekijät arvostavat sitä, että uusi hallitus jatkaa edellisen hallituksen käynnistämää e-lainauskorvausta koskevaa lainsäädäntötyötä. Lainauskorvauksen tulee olla teknologianeutraali ja niin tekijöitä kuin teoksia tulee kohdella yhdenvertaisesti. Jatkossa myös korkeakoulukirjastojen e-lainat tulee siis ottaa lainauskorvauksen piiriin, summaa Sanaston toiminnanjohtaja Niina Vettensola.
Hallitusohjelmassa esitetty arvonlisäveron nostaminen kymmenestä neljääntoista prosenttiin on kova isku luovalle alalle. Veronkorotus koskee muun muassa kirjoja, elokuvanäytöksiä sekä muita kulttuuri- ja viihdetilaisuuksia.
– Kirjojen arvonlisäveron nostaminen tilanteessa, jossa kirjallisuuden tekijöiden tulot ovat muutenkin äänikirjojen ja erilaisten lukuaikapalveluiden myötä laskeneet, on iso virhe. Jatkossa verottaja saattaa saada kirjan myynnistä jopa isomman osan kuin tekijä – tai sitten arvonlisävero siirtyy suoraan kuluttajan maksettavaksi. Lukutaidon ja lukemisen ongelmia ei kuitenkaan ratkaista sillä, että lukemisesta tehdään kalliimpaa. Suomi lukee 2023 -tutkimuksen mukaan kirjan hinnan merkitys ostopäätöksessä on kasvanut. Hinnalla on yhä suurempi vaikutus ostopäätökseen myös nuortenkirjallisuudessa.
Sanasto on kannattanut jo pitkään yhdessä muiden kirja-alan järjestöjen ja kustantajien kanssa kirjallisuuden arvonlisäveron laskemista nollaan. Myös kulttuuritapahtumien arvonlisäveron nostamisella saattaa olla luovan työn tekijöille merkittäviä seurauksia, sillä kulttuuri- ja tapahtuma-ala on vasta toipumassa koronapandemian aikaisista rajoituksista ja suluista.
Pettymys on myös se, että opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksista leikataan. Mihin leikkaukset tulevien vuosien aikana kohdistuvat, on vielä avoinna.
Kasvua luovilta aloilta!
Uusi hallitus lupaa kulttuuripoliittisen selonteon yhteydessä toteuttaa poikkihallinnollisen luovien alojen kasvustrategian. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi myös kasvua vauhdittavien mallien kehittäminen av-alan lisäksi muillekin toimialoille, kuten kirjallisuuteen ja musiikkiin, sekä suomalaisen taiteen ja luovien alojen yritysten kansainvälistymisen kehittäminen Creative Finlandin ja ulkoministeriön yhteistyöllä.
– Vaikka toteuttamisen keinoja ei ole vielä mahdollista arvioida, luoville aloille tarjotaan nyt mahdollisuutta kasvuun! Myönteisiä signaaleja tähän suuntaan on kuulunut kevään aikana monelta suunnalta, ja Sanasto sitoutuu omalta osaltaan edistämään kirjallisuuden kasvutavoitteita käytettävissään olevin keinoin. Myös tekijänoikeuslainsäädännön kokonaisuudistuksen tarpeen arviointi on mielestäni erittäin tärkeä askel, kun tähdätään luovien alojen kasvutavoitteiden saavuttamiseen. Tekijänoikeuslakia koskevia uudistustarpeita on luovalla alalla monia, Vettensola pohtii.
Myös tulevaksi tiede- ja kulttuuriministeriksi nimetty Sari Multala kertoi päättäjien ja kirjallisuuskummien tapaamisessa viime viikolla, että hallituksessa taiteen ja kulttuurin ymmärretään olevan myös elinkeino. Hallitusohjelmaan on kirjattu lupaus ratkaista kulttuurialan ja luovien alojen tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturvaan liittyviä ongelmia osana sosiaaliturvauudistusta.
– Taiteella, kulttuurilla ja sivistyksellä on itseisarvo, mutta luova työ on lisäksi tuottavaa työtä, joka on nähtävä myös elinkeinona. Ratkaisujen etsiminen luovan alan tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturvan ongelmiin on oikea suunta. On hienoa, että se on kirjattu myös hallitusohjelmaan tavoitteeksi, sillä freelancerit ja yksinyrittäjät ovat olleet jo pitkään vaikeassa ja epätasa-arvoisessa asemassa, toteaa Vettensola.
