Kansalliskirjaston digitointihankkeen tavoitteena on varmistaa kulttuuriperintöaineistojen säilyvyys, käytettävyys ja saatavuus. Kirjat sijoittuvat kahteen verkkokokoelmaan, jotka ovat käytettävissä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa vuoden 2021 loppuun asti. Tekijänoikeuksista sovittiin Sanaston ja Kopioston kanssa.
Kansalliskirjasto on digitoinut 1 000 tietokirjaa avoimeen verkkokäyttöön ja 1 000 kaunokirjaa tutkimus- ja opetuskäyttöön. Digitoitavat teokset on valittu Kansalliskirjaston kokoelmien joukosta. Valitsijoina ovat toimineet Helsingin yliopiston kirjahistorian ja kirjallisuudentutkimuksen asiantuntijat.
Aikaisemmin digitoinnin painopiste on ollut sanoma- ja aikakauslehdissä, mutta hankkeen myötä on tutkittu menetelmiä digitoida ja avata käyttöön kirjamuotoista aineistoa ja digitoitu huomattava määrä uutta sisältöä. Lisäksi hankkeen aikana pilotoidaan tekijänoikeuden alaisten kirjojen digitoinnin ja yleisölle tarjoamisen mahdollistavia sopimusratkaisuja.
Tieto- ja kaunokirjallisuuden helmiä 1900-luvulta
Tieto- ja oppikirjoista koostuva Kirjahistorian kokoelma valottaa suomalaisen julkaisemisen ja lukemisen historiaa sisältäen muun muassa oppikirjoja, aapisia ja kirjakauppaluetteloita. Oppikirjat ja kattava aapiskokoelma vuoteen 1972 asti mahdollistaa aikamatkan esimerkiksi omien vanhempien kouluvuosiin. Mukana on eri kirkkokuntien ja uskonnollisten yhteisöjen lapsia varten julkaisemia aapisia ja katekismuksia ja runsaasti myös 1900-luvun alun kasvatukseen liittyvää sukupuolirooleja ja siveyskysymyksiä käsitteleviä kirjoja.
Kaikki kokoelman tietokirjat ovat vapaasti yleisön käytössä. Kuka tahansa voi selata, hakea ja lukea kokoelman teoksia verkossa.
Klassikkokirjasto koostuu kirjallisuudesta, joka heijastelee 1900-luvun alun kaunokirjallisuuden koko kirjoa. Se sisältää edustavan kokonaisuuden suomalaista suomen- ja ruotsinkielistä kaunokirjallisuutta sekä siihen liittyvää tutkimustietoa. Kokoelmaan kuuluu mm. romaaneja, runokokoelmia, novelleja, matkakirjoja, esseitä, erilaista viihdekirjallisuutta kuten seikkailuromaaneja, seuranäytelmiä, romanttisia kertomuksia, muistelmia, pakinoita, tyttö- ja poikakirjoja sekä murteilla kirjoitettuja kansankuvauksia.
Yliopistojen ja korkeakoulujen käyttäjät pääsevät käyttämään klassikkokirjaston aineistoa kirjautumalla siihen Haka-tunnuksillaan. Haka on Suomen käytetyin korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten käyttäjien tunnistusjärjestelmä. Klassikkokirjaston tietokirjat ovat vapaasti kaikkien käytössä.
Yhteistyöllä verkkokäyttöön
Nyt digitoidun, 1900-luvulla ilmestyneen aineiston tarjoamisen verkossa on mahdollistanut hyvä yhteistyö ja sopimukset tekijänoikeusjärjestöjen kanssa.
– On hienoa, että iäkkäämpää kirjallisuutta, jota ei kovin helposti enää löydy, saadaan digitaalisessa muodossa lukijoiden ja tutkijoiden ulottuville. Tekijänoikeussuojan ollessa yhä voimassa tällainen käyttö edellyttää sopimista. Sanasto on solminut sopimuksen edustaen kirjallisuuden tekijöitä ja edesmenneiden tekijöiden oikeudenhaltijoita, kertoo Sanaston lakimies Juha Pihlajaniemi.
Sanaston ja Kopioston kanssa solmittu aineiston käyttösopimus on voimassa vuoden 2021 loppuun, ja sen jälkeen tekijänoikeudenalaiset teokset ovat käytössä vapaakappalekirjastoissa.
Klassikkokirjasto- ja kirjahistoriakokoelmien julkaisemisen yhteydessä avataan Kansalliskirjaston digitoitujen aineistojen uudistettu digi.kansalliskirjasto.fi-käyttöliittymä.
***
Lisätietoja Kansalliskirjaston digitoiduista kokoelmista:
Palvelupäällikkö Irma Reijonen, [email protected], puh. 0504487408
Kirjastonhoitaja Pasi Koste, [email protected], puh. 0504154433
Lisätietoja digi.kansalliskirjasto.fi -palvelun uudistetusta käyttöliittymästä:
Tietojärjestelmäasiantuntija Tuula Pääkkönen, [email protected], 0504480424
Lisätietoja Kopiosto:
Lisensiointipäällikkö Kirsi Salmela, [email protected], 09 4315 2349
Lisätietoja Sanasto:
Lakimies Juha Pihlajaniemi, [email protected], 09 5629 3350
