Kirjailijakahveilla keskusteltiin vireillä olevasta tekijänoikeuslain muutosesityksestä

Sanasto kutsui sivistysvaliokunnan sekä sivistys- ja tiedejaoston jäsenet perinteisille kirjailijakahveille. Kirjailijakahvien tarkoituksena on tuoda päättäjiä ja kirjallisuuden tekijöitä yhteen keskustelemaan kirja-alan ajankohtaisista aiheista. Tällä kertaa puheenvuoroissa nousi esiin erityisesti vireillä oleva tekijänoikeuslain muutosesitys.

Sanastosta kirjailijakahveilla paikalla olivat toiminnanjohtaja Anne Salomaa sekä puheenjohtaja Peter Sandström. Lisäksi mukana oli joukko kirjallisuuden tekijöitä; Taideneuvoston puheenjohtaja ja kirjailija Juha Itkonen, kirjailija Riina Katajavuori, kirjailija Tiina Raevaara sekä kääntäjä Heikki Karjalainen. Kaikki kirjailijakahveille osallistuneet kirjallisuuden tekijät toimivat myös eduskunnan kirjallisuuskummeina.

Tekijänoikeuslain muutosesitys on valmisteltava kokonaan uudelleen

Kirjailijakahvien keskiössä oli tällä kertaa vireillä oleva tekijänoikeuslain muutosesitys. Laajan tekijänoikeuslain uudistamisen pääasiallisena tarkoituksena on saattaa voimaan EU:n vuoden 2019 keväällä hyväksymä uusi direktiivi tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla (DSM-direktiivi).

Sanaston toiminnanjohtaja Anne Salomaa nosti kirjailijakahveilla esiin esitysluonnoksen keskeisiä ongelmakohtia. Esitysluonnoksessa tekijänoikeuteen esitetään laajoja rajoituksia ohittaen tekijöiden ja käyttäjien välinen teosten käyttöä koskeva sopiminen. Esitysluonnos poikkeaa lisäksi siinä määrin direktiivistä ja sen sanamuodosta, että sillä ei saavuteta direktiivin pohjimmaista tavoitetta yhtenäisistä digitaalisista sisämarkkinoista.

Direktiivi sisältää tekijöiden sopimusasemaa parantavia säännöksiä, joiden voimaansaattaminen on jäsenvaltioiden velvollisuus. Kotimainen tekijänoikeuslain muutosesitys on kuitenkin tekijöiden kannalta hämmentävän heikko. Tekijöiden asianmukaisesta ja oikeasuhtaisesta korvauksesta ei esitysluonnoksessa säädetä, eikä tiedonsaanti ja tekijänpalkkioiden läpinäkyvyys toteudu. Avoimuusvelvoitetta on vesitetty erilaisin poikkeuksin ja rajoituksin, vaikka tekijän olisi erittäin tärkeää saada selkeät tiedot teostensa käytöstä ja niistä tulleesta tulosta. Suomen esitys ei myöskään mahdollistaisi direktiivin sallimaa tekijänoikeuden haltijoiden oikeutta kollektiiviseen sopimiseen.

Direktiivin yhtenä tarkoituksena on ollut edesauttaa oikeudenhaltijoiden heikkoa neuvotteluasemaa suhteessa verkkosisällönjakopalvelun tarjoajiin ja parantaa näin tekijöiden asemaa. Arvokuilun ylitys ei esitysluonnoksessa kuitenkaan onnistu, vaan ehdotettu ratkaisu on jopa direktiivin vastainen.

Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan tehtäväksi tekijänoikeuteen laajoja rajoituksia. Yksi räikeimmistä esimerkeistä koskee laajaa rajoitusta käyttää teoksia opetuksessa ja tutkimuksessa, vaikka direktiivi säätää vain teosten käytöstä opetuksen havainnollistamiseksi. Esityksessä romutetaan toimiva teosten lisensointitoiminta, jolla tekijät ja oikeudenhaltijat ovat tarjonneet käyttölupia oppilaitoksille. Toteutustapa kuulostaa luovan työn tekijöiden teosten käyttöoikeuksien pakkolunastukselta valtiolle.

Esitetyt tekijänoikeuden rajoitukset heikentävät tekijöiden mahdollisuuksia päättää teostensa käyttämisestä ja näin mahdollisuuksia elää luovalla työllään. Sanaston kanta on, että esitysluonnos tulee valmistella kokonaan uudelleen.

Kiitämme lämpimästi kirjailijakahveilla olleita sivistysvaliokunnan sekä sivistys- ja tiedejaoston jäseniä hyvästä ja antoisasta keskustelusta painavan asian äärellä.

Kirjallisuuskummitoiminta tuo kirjallisuuden tekijät ja päättäjät yhteen

Tänä syksynä käynnistynyt kirjallisuuskummitoiminta on saanut alkusysäyksensä aiempien vuosien kirjailijakahveilta. Toiminnan tarkoituksena on lisätä vuoropuhelua kirja-alan ja päättäjien välillä. Toive kirjallisuuskummeista tuli Sanastolle alun perin sivistysvaliokunnan puheenjohtajalta Paula Risikolta.

Sanasto on kutsunut kirjallisuuskummeiksi lähes 20 kirjallisuuden tekijää. Toiminta on ryhmämuotoista, eli yksi tekijä toimii kummina 3–4 kansanedustajalle. Kirjallisuuskummit lanseerattiin lokakuun lopussa, ja toiminnan vastaanotto eduskunnassa on ollut innostunut. Useita kirjallisuuden tekijöiden ja päättäjien välisiä tapaamisia on järjestetty jo ensimmäisen toimintakuukauden aikana.