Lainauskorvauksen kuvavähennys tehdään lokakuun 2025 tilityksestä lähtien uusiin kirjastoluokkiin. Jatkossa kuvavähennys siis tehdään teoksille, joista ei aiemmin ole vähennetty kuvan osuutta. Kuvavähennys onkin nyt herättänyt kysymyksiä Sanaston asiakaskunnassa. Tässä artikkelissa kerromme, mikä kuvavähennys on ja miten se eroaa Sanaston ja Kopioston välisestä kuvasuhdeprosentista.
Lyhyesti
- Lainauskorvauksen määrärahapotin jakautuminen eri tekijäryhmille selvitetään Sanaston, Kopioston ja Teoston kesken. Näin määritellään tekstille, kuvalle ja musiikille osoitetut määrärahaosuudet. Lue lisää.
- Kirjallisuuden tekijöiden osuus lainauskorvausmäärärahasta pieneni kesällä 2025 kuvittajien osuuden noustua. Tämä laski kaikkien tekstintekijöiden saamaa lainakohtaista korvausta. Lue lisää.
- Kuvavähennys on Sanaston työkalu lainauskorvausten tasapuoliseen jakamiseen. Kuvavähennyksen avulla suunnataan suurempi osuus Sanaston lainauskorvauksesta tekstipainotteisten teosten tekijöille. Lue lisää.
Mitä kuvavähennys tarkoittaa, ja miksi se tehdään?
Kuvavähennys on Sanaston oma tilityksen mekanismi lainauskorvausten tasapuoliseen jakamiseen. Kuvavähennys tarkoittaa sitä, että runsaammin kuvia sisältävien kirjastoluokkien teoksista maksetaan pienempi lainauskorvaus tekstintekijälle. Kuvavähennys on otettu käyttöön jo lainauskorvauksen alkuvuosina.
Aiemmin kuvavähennys koski vain satukirjoja, kuvakirjoja ja sarjakuvia eli kirjastoluokkia 85.1, 85.2 ja 85.3. Nyt vähennys laajeni kaikkiin kirjastoluokkiin, jotka sisältävät yli 10 % kuvaa. Laajennuksella pyritään siihen, että kaikista runsaammin kuvaa sisältävistä teoksista tehdään vähennys – ei ainoastaan satu- ja kuvakirjoista sekä sarjakuvista.
Jos kuvavähennyksiä ei tehtäisi, olisi lainakohtainen korvaus kaikille teoslainoille alhaisempi, koska Sanasto jakaa vuosittain kiinteää tekstille osoitettua määrärahapottia. Kuvavähennysluokkien teoksista saa siis pienempää korvausta, jotta tekstipainotteisten teosten tekijöille jää enemmän korvausta jaettavaksi.
Miten kuvavähennys käytännössä vaikuttaa korvaukseni määrään?
Vuoden 2025 lainakohtainen korvaus on 25 senttiä niissä kirjastoluokissa, joihin ei kohdistu kuvavähennystä. Esimerkiksi kirjastoluokassa 40 Maantiede tekstin tekijän osuus on 85,2 %. Tällöin luokan 40 teoksien lainakohtainen korvaus on 0,21 €. Katso kaikki tekstintekijän saamat osuudet Sanaston tilitysperiaatteista.
Miksi kuvavähennys koskee myös teoksia, joissa ei ole kuvaa?
Kuvien keskimääräinen osuus eri kirjastoluokkien teoksissa on selvitetty käymällä läpi kattava otanta ko. kirjastoluokan teoksia. Tilitysjärjestelmämme tekee kuvavähennyksen automaattisesti teoksille niiden kirjastoluokan mukaan.
Kuvavähennystä ei voida määrittää teoskohtaisesti, koska teoksia on kaiken kaikkiaan valtava määrä.
Runouden kirjastoluokassa on keskimäärin kuvaa yli 20% ja sen takia kuvavähennys koskee koko kirjastoluokkaa.
Miksi Sanasto, Kopiosto ja Teosto selvittävät lainauskorvauksen jakosuhteet?
Oikeus lainauskorvaukseen on yhtäläisesti kaikilla tekijöillä, joiden teoksia lainataan kirjastoista. Valtio osoittaa määrärahan teosten kirjastolainaamisesta maksettavaan lainauskorvaukseen, mutta määrärahan jakamisen suhteita eri tekijäryhmille ei ole määritelty valtion budjetissa.
Siksi lainauskorvausta jakavien järjestöjen eli Sanaston, Kopioston ja Teoston on selvitettävä, missä suhteessa lainauskorvausta jaetaan tekstintekijöille, kuvantekijöille ja musiikintekijöille. Selvityksen perusteella käy ilmi, mikä prosenttiosuus lainauskorvausmäärärahasta tilitetään Sanaston kautta tekstintekijöille, Kopioston kautta kuvantekijöille ja Teoston kautta musiikintekijöille.
Miten tekstin ja kuvan osuudet on selvitetty?
Musiikin osalta korvaussuhteen määrittäminen on suoraviivaista, koska musiikkia lainataan joko musiikkiäänitteinä tai nuottijulkaisuina. Täten musiikkiteosten lainamäärien perusteella voidaan määritellä, missä suhteessa lainauskorvausta jaetaan musiikintekijöille.
Teksti ja kuva sen sijaan sisältyvät samoihin teoksiin ja sen vuoksi järjestöjen täytyy selvittää, missä määrin kirjastoista lainattavissa teoksissa on tekstiä ja missä määrin kuvaa.
Sanasto ja Kopiosto toteuttivat 2024–2025 kattavan selvityksen siitä, paljonko on keskimääräinen kuvan ja tekstin osuus eri kirjastoluokissa. Selvitys toteutettiin valitsemalla satunnaisotannalla satoja teoksia niistä kirjastoluokista, joita selvityksessä tarkasteltiin. Otannan teosten kuvan ja tekstin keskinäistä suhdetta mitattiin manuaalisesti selaamalla fyysisiä teoskappaleita.
Miksi tekstintekijöiden lainauskorvaus pieneni?
Kirjallisten teosten kuvasuhteita on selvitetty järjestöjen välillä ensimmäisen kerran 2010–2011. Kirjallisiin teoksiin sisältyvän kuvituksen määrää selvitettiin Sanaston ja Kopioston välillä uudelleen 2024–2025 lähes vuosi ja selvityksen perusteella kirjallisiin teoksiin sisältyy enemmän kuvaa kuin mitä aiemmin on arvioitu. Tästä johtuen kuvittajien osuus lainauskorvauksesta on noussut.
Selvityksen lopputulos tarkoittaa käytännössä sitä, että kirjailijoille ja kääntäjille jaettavan lainauskorvauksen kokonaismäärä pienenee ja kuvantekijöiden puolestaan kasvaa. Kuvantekijöiden osuus määrärahasta on nyt 21 prosenttia, kun se aiemmin oli 12,5 prosenttia. Lainauskorvauksen taso 1.1.2025 alkaen on noin 17,2 miljoonaa euroa (sis. alv 14 %). Määräraha jaetaan Sanaston, Kopioston ja Teoston kautta tekijöille.
Miten Kopiosto jakaa lainauskorvaukset kuvantekijöille?
Lainauskorvausta alettiin maksaa Suomessa vuonna 2010. Tekijät ovat saaneet korvauksia vuoden 2007 kirjastolainoista alkaen. Kopiosto on alusta saakka hallinnoinut kuvantekijöiden lainauskorvauksia Suomessa.
Kopioston verkkosivuilla kerrotaan lainauskorvauksen tilittämisestä seuraavaa: “Kuvantekijöiden lainauskorvaus kohdistuu eniten lainattuihin kirjoihin: korvausta saa noin 50 000 lainatuinta julkaisua.” Kuvittajien lainauskorvauksesta lisätietoa antaa Kopioston lainauskorvauspalvelu: lainauskorvaus(at)kopiosto.fi, 09 4315 2360.
Päivitys 7.10.2025: Sanaston hallitus tulee seuraavassa kokouksessaan käsittelemään kuvavähennyksestä saatua palautetta.
