Sanasto on antanut 21.12.2020 lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriön kyselyyn näkövammaisille ja muille lukemisesteisille tarkoitettujen aineistojen tuottamisesta ja välittämisestä (VN/25754/2020-OKM-1).
Sanaston lausunnon pääviesti on, että rajoitussäännöksen nojalla tapahtuvasta äänikirjojen käytöstä suoritettava tekijänoikeuslain 17 b § 5 momentin mukainen korvaus on ulotettava myös muuhun käyttöön kuin sellaiseen, jossa edunsaajahenkilölle jää pysyvästi kappale haltuun. Korvausoikeuden päivittäminen eduskunnan sivistysvaliokunnan lausuman SiVM 7/2018 vp mukaisesti vastaamaan nykyisenlaista käyttöä on välttämätöntä tekijöiden ja oikeudenhaltijoiden oikeuksien turvaamiseksi.
Kirjallisten teosten käyttömuodot ovat olleet viime vuosina murroksessa. Kirjallisuuden sähköisen julkaisemisen eri muodot ovat yleistyneet ja yhä useampi hankkii tai lainaa perinteisen painetun kirjan sijasta teoksen sähköisessä muodossa.
Näkövammaisten ja lukemisesteisten henkilöiden hyväksi säädetyn tekijänoikeuden rajoitussäännöksen soveltamisala on viimeisten vuosikymmenten aikana jatkuvasti laajentunut. Samalla teosten käyttötavat ovat muuttuneet olennaisesti perinteisestä fyysisten teoskappaleiden lainaamisesta kohti edunsaajahenkilöiden rajatonta teosten käyttöä sähköisten äänikirjojen muodossa. Tämä kehitys tulee huomioida myös rajoitussääntelyn reunaehtoja, kuten tekijöiden korvausoikeutta, määritettäessä.
Teoksista tuotettujen äänikirjojen saattamisessa yleisön saataviin Celian äänikirjapalvelun kautta ei varsinaisesti ole enää kysymys perinteisestä lainaamisesta. Käytännössä Celian palvelun käyttäjä saa verkon kautta maksutta käytettäväkseen koko Celian teosrepertuaarin haluamaan aikana ja haluamassaan paikassa. Teoksia on mahdollista kuunnella asiakkaan omalta kotikoneelta, mutta myös tableteilta ja älypuhelimen kautta. Käytännössä kysymys on erittäin kattavasta ilmaisesta lukuaikapalvelusta, joka tulee lähivuosina korvaamaan kokonaan teosten käyttämisen vanhalla tekniikalla, eli CD-levyinä.
On myös tärkeää huomata, että ennen äänikirjojen käytön kehittymistä kaupallinen markkina erosi selkeästi rajoitussäännöksen mahdollistamasta äänikirjojen käytöstä. Nyt Celian äänikirjapalvelu on lähes identtinen kaupallisten äänikirjapalvelujen kanssa ja lukemisesteisten piirin laajentuessa erityisesti ikääntyvän väestön keskuuteen, se muodostaa monessa tapauksessa ilmaisen ja täysin vaihtoehtoisen palvelun kaupallisten palvelujen rinnalle. Korvausoikeuden päivittäminen on näin ollen välttämätöntä.
