Sanan arvo: Kieli kiehtoo kääntäjää

Sanasto on olemassa, jotta kirjailijoiden ja kääntäjien tekijänoikeudet toteutuisivat mahdollisimman hyvin. Sanan arvo -juttusarjassa annamme kirjallisuuden tekijöiden kertoa, mitä tekijänoikeus ja tekijyys heille merkitsee. Kääntäjien näkökulmaa avaa suomentaja Sampsa Peltonen.

Kun nuori suomentaja Sampsa Peltonen (s. 1975) käänsi ensimmäisiä tekstejään, tuntui tehdystä työstä laskuttaminen vieraalta, epähumanistiseltakin. Tekijänoikeuksien merkitys on kuitenkin kirkastunut uran edetessä.

– Loppujen lopuksi käännöspalkkiot ja apurahat ovat niin pieniä summia, ettei tätä työtä voisi pelkästään niiden varassa tehdä. Sanaston maksamat tekijänoikeuskorvaukset, kuten lainauskorvaukset, tuovat sanojen parissa ahertaville merkittävästi taloudellista turvaa.

Todellisuus ilman tekijänoikeuksia olisi Peltosen mielestä mahdottoman synkkä.

– Jollei tekijänoikeuksia olisi, ei maassamme syntyisi yhtä ammattimaisia suomennoksia kuin nyt. Pieteetti jäisi puuttumaan, suomentaja sanoo.

Apua pykälien ymmärtämiseen

Isyysoikeus, yhteisteos, kappaleen valmistaminen… Suomentajan mielestä luovan alan tekijöiden on usein haastava ymmärtää tekijänoikeuslainsäädäntöä.

– Pahimmillaan vaikeaselkoisuus voi johtaa siihen, että tekijöiltä jää saamatta jotakin heille kuuluvaa. Muun muassa tästä syystä Sanasto on kirjallisuuden tekijöille korvaamaton.

Peltosesta tuntuu huojentavalta, että maassamme on varta vasten kirjallisuuden tekijänoikeuksien edistämiselle omistautunut järjestö. Yleensä suomalaiset kirjallisuuden tekijät saavat hänen mielestään ansaitsemansa tekijänoikeudellisen arvostuksen.

– Esimerkiksi arabimaissa tekijänoikeus on lähes tuntematon asia. Piraattikopiot jylläävät markkinoilla, eikä kirjoja oikeastaan edes myydä laillisesti. Toki tekijänoikeuden hahmottaminen voi olla hankalaa minkä maalaiselle ihmiselle tahansa, mutta yhteiskunnallisilla rakenteilla on iso vaikutus.

Taide kuuluu kaikille, eikä tekijänoikeudessa ole kyse luovien tekijöiden kylmästä bisneksestä. Juju on siinä, että tekijöiden kuuluu saada tekemästään työstä korvaus siinä missä kaikkien muidenkin.

Kielialan monitoimija

Yliopistossa opiskellessaan Peltonen ei osannut aavistaa, että vielä joskus hänestä tulisi auktorisoitu ranskan ja arabian suomentaja.

– Hain opiskelemaan ranskaa, koska haaveilin diplomaatin urasta. Päästyäni ulkoministeriöön korkeakouluharjoitteluun ymmärsin nopeasti, että oma tieni löytyisi jostakin muualta.

Pian sen jälkeen keskusrikospoliisiin etsittiin ranskan kääntäjää, ja hän päätti kokeilla onneaan. Nyt takana on satoja asiakirjojen, kirjallisuuden ja tv-ohjelmien käännöksiä sekä monenkirjavia tehtäviä kielialalla.

– Näen itseni ennen kaikkea kielialan monitoimijana. Elämänkokemuksen karttuessa kielipolitiikka ja käännösalan sisäiset rakenteet ovat alkaneet kutsua minua enemmän ja enemmän.

Aamupäivisin suomentaja tavallisesti lähtee Ylelle tekemään av-käännöksiä tv-ohjelmiin. Kirjallisuutta hän puolestaan kääntää iltaisin kotonaan – usein yömyöhään asti. Hän on suomentanut muun muassa kansainvälisesti kiitetyn Hassan Blasimin kaikki teokset, viimeisimpänä Allah99 -romaanin (2019).

– Jaksan uurastaa viikonloppuisin ja lomillakin, koska saan tehdä niin monenlaisia ja mielenkiintoisia töitä. Tv-ohjelmien suomentaminen ja kirjallisuuden kääntäminen ovat mielessäni yhtä erilaisia prosesseja kuin vaikkapa saviruukkujen dreijaaminen ja puiden sorvaaminen.

Uteliaisuus sysää eteenpäin

Kielessä suomentajaa kiehtoo eniten vuorovaikutus: se, mitä kaikkea sanoilla voi välittää. Kielten oppiminen vaatii tunnetusti paljon aikaa ja työtä, mutta aidon innostuksensa tähden Peltonen ei vaivannäköä vieroksu.

– Puheliaan luonteeni vuoksi minua ilahduttaa ajatus siitä, että uuden kielen myötä saan aina monta miljoonaa uutta juttukakaveria.

Sanat vaikuttavat suomentajaan niin voimakkaasti, ettei hän voi ostaa esimerkiksi kirjaimin koristeltua taulua tai t-paitaa – paitsi jos kyseessä on jokin hyvin erityinen lause. Tapa katsoa maailmaa tekstien läpi on pureutunut syvälle ajatteluun.

– Jostain syystä saan suurta mielihyvää, kun voin viestiä ja välittää ajatuksia eri kielillä. Flow-tilassa en mieti kääntämisen vaivalloisuutta vaan sitä, miten löydän sen oikean, timanttisen sanamuodon keskinkertaisten joukosta.

Uteliaisuus on suomentajalle suotuisa ominaisuus, ja sitä Peltoselta löytyy yllin kyllin. Hänestä on ihanaa selvittää asioita.

– Googlaan usein esimerkiksi suomalaisten ruoka-annosten ranskan- ja arabiankielisiä nimiä. Samoin jos käännettävässä tekstissä mainitaan jokin rakennus, minun on saatava tietää, miltä se näyttää.

Flow-tilassa en mieti kääntämisen vaivalloisuutta vaan sitä, miten löydän sen oikean, timanttisen sanamuodon keskinkertaisten joukosta.

Tekijänoikeustyö kantaa hedelmää

Arabian käännösten ja tulkkausten tarve on kasvanut viimeisen kuuden vuoden aikana räjähdysmäisesti. Peltonenkin saa usein ilmaistarjouksia tahoilta, jotka haluaisivat sekä saattaa ihmisiä lähemmäs kirjallisia aarteita että tuoda kääntäjälle näkyvyyttä.

– Ilmaistarjoukset kielivät usein tietämättömyydestä kunnioittamattomuuden sijaan. Luvallisen ja luvanvaraisen käytön rajat tulevat monille täytenä yllätyksenä.

On sydäntä raastavaa kieltäytyä tarjouksista, joissa kääntäjän luomuksia haluttaisiin käyttää ilmaiseksi johonkin hyvään – Peltosen tapauksessa monesti kampanjointiin turvapaikanhakijoiden puolesta. Kun asianmukaisesta korvauksesta voidaan neuvotella, hän suostuu valtaosaan ehdotuksista ilomielin.

– Taide kuuluu kaikille, eikä tekijänoikeudessa ole kyse luovien tekijöiden kylmästä bisneksestä. Juju on siinä, että tekijöiden kuuluu saada tekemästään työstä korvaus siinä missä kaikkien muidenkin.

Peltonen uskoo tekijänoikeuden parissa tehtävän pitkäjänteisen työn kantavan hedelmää nyt ja tulevaisuudessa.

– Tietoisuus näistä asioista on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Tahdon ajatella, että jonain päivänä tekijänoikeuksien huomioiminen on kulttuuritoimijoille aivan itsestään selvää ja tavallista.

Teksti: Venla Valtanen