Sanasto on olemassa, jotta kirjailijoiden ja kääntäjien tekijänoikeudet toteutuisivat mahdollisimman hyvin. Sanan arvo -juttusarjassa annamme kirjallisuuden tekijöiden kertoa, mitä tekijänoikeus ja tekijyys heille merkitsee. Tällä kertaa vuorossa on kirjailija Tittamari Marttinen.
Lainauskorvauksilla voi maksaa asumiskuluja ja ostaa ruokaa kaupasta, tietää 25 vuotta työkseen kirjoittanut lasten- ja nuortenkirjailija Tittamari Marttinen.
– Tuotteliaana kirjailijana tekijänoikeustulot, etenkin lainauskorvaukset, ovat tulleet koko ajan tärkeämmiksi. Veronsa maksaa mielellään, kun tietää saavansa omalla työllä tienattua rahaa vastineeksi.
Monien taiteilijoiden tavoin Marttisen tulot kertyvät useista lähteistä: apurahoista, tekijänoikeustuloista, kouluvierailuista sekä osa-aikatyöstä Suomen Kulttuurirahastolla. Tekijänoikeus mahdollistaa kirjoittamisella elämisen ja osoittaa luovan työn arvon, sanoo kirjailija.
Sanaston kanssa yhteistyötä Marttinen teki osallistuessaan kampanjointiin lainauskorvausten nostamiseksi pohjoismaiselle tasolle: hän oli mukana eduskunnassa kertomassa, mitä lainauskorvaus merkitsee tekijöille. Kirjailija kiittää järjestön työtä kirjailijoiden ja kääntäjien hyväksi.
– Sanaston merkitys on valtavan suuri. On upeaa, että on olemassa taho, jolta kirjailija voi pyytää tekijänoikeusneuvoa ja tekstin käyttäjä lupaa kirjallisuuden käyttöön.
Kirjojen keskeltä niiden tekijäksi
Jotkut onnekkaat syntyvät kirjojen keskelle. Marttisen lapsuudenkodissa oli viljalti kaunokirjallisuutta, sillä kulttuuritoimittajana Kainuun Sanomissa työskentelevä isä toi taloon mukanaan arvosteltavia teoksia.
Lisään näkemääni ja kuulemaani kirjalliset mausteet ja kuvittelen lisää. Koen, että kirjoittaminen on näkökulmani tähän maailmaan.
Lukemisen ja kirjoittamisen riemu houkuttelivat Marttisen lukemaan kirjallisuustiedettä Helsingin yliopistoon, ja opiskeluaikoina tuleva kirjailija alkoi kirjoittaa runoja tosissaan. Myöhemmin mukaan tuli proosa.
– Neljän lapseni ollessa pieniä kirjoitin iltaisin ja viikonloppuisin; nykyään työskentelen aamuisin ja iltaisin. Tavoitteeni on kirjoittaa viisi liuskaa joka päivä.
Marttinen kantaa kirjallisia maailmoja mielessään jatkuvasti. Realistista fiktiota luova sanataituri kerää teoksiinsa ideoita esimerkiksi uutisista, ihmissuhdeartikkeleista, ihmisten puheista ja lasten maailmasta. Parhaillaan työn alla on tekstiä lasten kuvakirjaan sekä nuorten aikuisten romaani.
– Lisään näkemääni ja kuulemaani kirjalliset mausteet ja kuvittelen lisää. Koen, että kirjoittaminen on näkökulmani tähän maailmaan.
Arjessa ja juhlassa kaikuvat säkeet
Syntymäpäivät, ristiäiset, joulu… Marttisen runot kaikuvat ihmisten arjessa ja juhlassa, ja laajasta tuotannosta löytyy moneen elämäntilanteeseen sopivia sanoja. Käytännöllisten tarkoitusten ohella tekijä toivoo voivansa rohkaista lapsia kirjoittamaan omia tarinoitaan ja ilmaisemaan mielipiteitä.
– Kouluvierailuilla olemme keskustelleet oppilaiden kanssa myös siitä, miten lapsella on tekijänoikeuden mukaan oikeus saada kirjoittamansa tarinan yhteyteen oman nimensä.
Toivon, että tulevaisuuden Suomessa nälkätaiteilijuus jää kokonaan historiaan ja ammattilaistaide saa ansaitsemansa arvon.
Marttisen teoksia sävyttävät suuret aiheet: rakkaus, ystävyys, eri-ikäisten ihmisten suhteet toisiinsa sekä luonnon ja eläinten merkitys. Esimerkiksi Lasten vegekeittokirja (2020) kannustaa herkullisten kasvisreseptien kokkailuun osana ilmastonmuutoksen hidastamista.
– Haluan luoda positiivisia maailmoja, joissa lukijan on helppo viihtyä. Silti ikäviäkin asioita voi ja pitää kirjallisuudessa käsitellä.
Huumori maustaa Marttisen tarinoita, ja kirjailijalle on tärkeää saada lukijansa nauramaan.
– Kaikille meille sattuu ja tapahtuu kommelluksia, ja siitä voi saada lohtua.
Tekijänoikeus tuo henkisen helpotuksen
Lastenkirjailijoita arvostetaan Marttisen mielestä nykyään takavuosia enemmän, kiitos lukutempausten ja varhaisen lukemisen merkitystä korostavien kampanjoiden. Omasta tuotannostaan kirjailijan sydäntä erityisen lähellä ovat juuri lukemaan opetteluun rohkaisevat teokset.
– On maaginen ja koskettava hetki, kun lapsi oppii lukemaan. Ajattelen, että kirjallisuus ja lukeminen tekevät hyvää kaikille ja hyödyttävät ihmisiä iästä riippumatta.
Koko perheen rakastamia tarinoita syntyy jatkossakin, kun kirjailija saa aherruksestaan ansaitsemansa korvauksen. Ilman tekijänoikeuksia Marttinen joutuisi hankkimaan leipänsä kirjoittamisen lisäksi jollakin kokopäivätyöllä.
– Tekijänoikeus tuo kirjailijalle henkisen helpotuksen. Toivon, että tulevaisuuden Suomessa nälkätaiteilijuus jää kokonaan historiaan ja ammattilaistaide saa ansaitsemansa arvon.
Teksti: Venla Valtanen
