Sanaston tavoitteena on mahdollistaa laadukkaan kotimaisen kirjallisuuden tekemistä, kirjallisten teosten saavutettavuutta ja monipuolista käyttämistä sekä edistää kirja-alan kasvu- ja työllisyyspotentiaalin ottamista täyteen käyttöön. Sanasto julkaisi tavoitteensa tulevalle vaalikaudelle kesäkuussa 2018.
Sanaston tavoitteissa vaalikaudelle 2019–2023 esitetään yhdeksän toimintoa, jotka osaltaan tekevät Suomesta luovemman, lukutaitoisemman ja kilpailukykyisemmän.
– Haluamme kehittää luovan työn tekemisen edellytyksiä sekä mahdollistaa vakaamman toimeentulon kirjallisuuden tekijöille. Tämä toteutuu tasapainoisen tekijänoikeuslainsäädännön kautta. Tasapainoinen laki on silloin, kun tekijänoikeudet toteutuvat teknologiasta riippumatta ja tekijänoikeuden poikkeusten ja rajoitusten sijaan suositaan sopimista, lupakäytäntöjä ja lisensointimahdollisuuksia. Meidän mielestämme vahva tekijänoikeussuoja voi olla tulevaisuudessa myös suuri kansallinen kilpailuetu, linjaa Sanaston puheenjohtaja Heikki Karjalainen.
Kun tekijänoikeus on vahva, luovaan työhön on kannattavaa myös investoida.
– Luovissa aloissa on valtavasti kasvupotentiaalia, ja monissa muissa maissa, kuten Ruotsissa, tämä on jo huomattu. Siellä luoviin aloihin tehty panostus näkyy selvänä osuuden kasvuna bruttokansantuotteessa. Myös kirjailijat ja kääntäjät työllistävät omalla työllään laajan joukon eri alojen ammattilaisia. Kirjallisuus on luovaa sisältöä, joka ruokkii muita aloja ja jonka ympärille voidaan rakentaa uusia ansaintamalleja, kertoo Sanaston toiminnanjohtaja Anne Salomaa.
Laadukasta kirjallisuutta ei kuitenkaan synny ilman ammattitaitoisia tekijöitä eivätkä ammattitekijät voi työskennellä ilman toimeentuloa. Pienellä ja rajallisella kielialueella täytyy löytyä myös poliittinen tahto, jotta tekijät saavat työstään asianmukaisen korvauksen ja mahdollisuuden luoda uusia teoksia.
– Lainauskorvaukset ja niiden määrärahan nostaminen pohjoismaiselle tasolle toissa vuonna ovat tästä hyvä esimerkki. Jatkossakin lainauskorvausten tasoa ja sen piiriin kuuluvia kirjastoja pitää säännöllisesti tarkistaa. Tulevan vaalikauden aikana varmasti käsitellään myös e-lainaamiseen liittyviä kysymyksiä, ja selvitetään millä ehdoin lainauskorvaus olisi mahdollista ulottaa e-lainaamiseen. Tässä ei kuitenkaan saa unohtua, että kirjastojen oikeus lainata e-kirjoja pitää jatkossakin perustua käyttölupiin ja lisensseihin, muistuttaa Salomaa.
Tekoja tarvitaan myös kirja-alan yleisten edellytysten, kirjallisuuden käytön ja lukutaidon edistämiseksi
Lukeminen lisää tutkitusti hyvinvointia, ongelmanratkaisutaitoja ja sivistystä, joten sen edellytyksiä kannattaa edistää huolehtimalla kannustavasta verotuksesta ja luomalla toimivia palveluita kirja-alan ja kirjaviennin tukemiseen. On hienoa, että sähköisten julkaisujen alv-kannan laskeminen painettujen tasolle toteutuu jo tulevana kesänä. Luovan alan toimintamahdollisuuksia tukevan Creative Business Finland -palvelukeskuksen perustaminen olisi tärkeä teko koko luovalle alalle.
Sujuva lukutaito on Suomessa kansalaistaito. Lukutaidon kehittämisen kannalta on tärkeää, että kirjallisuus on tiivis osa koulutusjärjestelmäämme alakoulusta aina korkeakouluasteelle saakka.
Sanasto on mukana maanantaina 11.3.2019 julkaistussa kirja-alan järjestöjen yhteisessä kannanotossa, jossa vaaditaan eduskuntaehdokkaita ottamaan kantaa lukutaidon tilaan ja kehitykseen.
– Lukutaidon kehittäminen on tärkeä huomioida hallitusohjelmassa, sillä lukutaito on edellytys tasa-arvoiselle yhteiskunnalle. Kirja-alan järjestöt nostavat yhdessä esille lukemisen ja lukutaidon merkitystä ja niiden yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja taloudellisia vaikutuksia. Listasimme yhdessä toimet, joilla lukutaito tulisi hallitusohjelmassa huomioida. Kannatamme lämpimästi Lukeva koulu -hanketta sekä kansallisen lukutaitofoorumin luomia suuntaviivoja lukutaidon ja lukuharrastuksen tukemiseksi, kertoo Salomaa.
Kirjallisuus koskettaa kaikkia, mutta sisältöä ei synny ilman tekijöitä eikä tekijöitä ole ilman toimeentuloa. Sen vuoksi pitää huolehtia myös kirjailijoiden ja kääntäjien tekemän luovan työn edellytyksistä, jotta Suomessa on tulevaisuudessakin tarjolla laadukasta luettavaa. Lisäksi tulevallakin vaalikaudella täytyy varmistaa kirjastojen asema ja toimintamahdollisuudet.
