Elämää Sanastossa: Luova ala ja juridiikka limittyvät toisiinsa

Sanaston lakimies Juha Pihlajaniemi. Kuva: Ville Lehvonen

Tekijänoikeuksien merkityksen kirkastamiseksi Sanastossa ahkeroi eri alojen ammattilaisia. Tässä Elämää Sanastossa -jutussa raotetaan ovi toimiston lakimiehen arkeen ja kerrotaan muun muassa, millaista tekijänoikeusneuvontaa Sanastosta saa.

Tekijänoikeusneuvonta, lisenssisopimukset, lausunnot ja oikeudellisten selvitysten laatiminen. Lakimies Juha Pihlajaniemen työtä rikastuttaa se, ettei yksikään päivä Sanastossa ole samanlainen.

— Rutiinitehtäviä ei juurikaan ole, vaan reagoin kulloinkin esille nouseviin juridisiin asioihin. Yhtenä hetkenä saatan kirjoittaa oikeudellista selvitystä jostakin kirjallisuuteen alalle tärkeästä asiakokonaisuudesta ja toisena neuvotella käyttöoikeuksista jonkun kirjallisuuden käyttäjän kanssa.

Lakimiehenä hän pitää koulutuksia kirjallisuuden tekijöille ja käy kertomassa kirjallisuuden tekijänoikeuksista käyttäjille ja suurelle yleisölle. Viimeksi tekijänoikeudesta ja Sanaston palveluista kuulivat Sanaston tekijäasiakkaat.

Sanasto vaikuttaa yhteiskunnallisesti niin, että tekijänoikeuslainsäädännössä huomioidaan kirjallisuuden tekijöiden etu.

— Kotimaassa tapahtuvan vaikuttamistyön lisäksi kirjailijoiden etuja valvotaan enenevässä määrin myös Brysselissä, viimeksi tekijänoikeusdirektiivin toteutuksen tiimoilta, Juha mainitsee.

Uusien lisensiointimallien kehittäminen vie mukanaan. Kirjallisuuden käyttömuodot ovat moninaisia, vaikka määrällisesti käyttöä on usein esimerkiksi musiikkia vähemmän. Juha on ollut mukana mahdollistamassa esimerkiksi kulttuuriperinnön digitointilisenssejä ja kehittänyt uusia lisensointimalleja Sanaston lupakauppaan.

Timanttisia kohtaamisia

Työn imua ei tarvitse hakea ainoastaan suurista rajapyykeistä, vaan timanttisia kohtaamisia syntyy päivittäin.

— Luovan alan ihmisten kanssa työskentely on antoisaa. Tunnen onnistuneeni, kun näen jonkin tekijänoikeudellisen asian valkenevan kirjallisuuden tekijälle tai käyttäjälle.

Yksittäisistä tekijänoikeuskysymyksistä ylivoimaisesti eniten neuvoja kaivataan toisen tekstin lainaamiseen ja siteeraamiseen. Vaikka sallitun ja luvanvaraisen käytön erottamiseen tarvitaan usein asiantuntijan apua, on tekijänoikeustietämys ylimalkaan kasvanut huomattavasti.

— Arvelen, että tekijät ja erilaiset kirjallisuuden käyttäjät osaavat kysyä asioista aiempaa yksityiskohtaisemmin ja herkemmin. Viimeisin tekijänoikeusbarometri osoittaa, että yleisesti tekijänoikeuden merkitys tunnustetaan jo melko hyvin. Suomalaiset suovat piratismillekin yhä vähemmän ymmärrystä, Juha toteaa.

Tunnen onnistuneeni, kun näen jonkin tekijänoikeudellisen asian valkenevan kirjallisuuden tekijälle tai käyttäjälle.

Yksi ajankohtainen tekijänoikeusaihe on muuntelu ja se, missä määrin toisen tekstiä saa käyttää osana uutta luomistyötä. Missä esimerkiksi kulkee sallitun parodian ja plagioinnin raja?

— Parodia voidaan määritellä ivamukaelmaksi, jossa jokin yleisesti tunnettu aihe tai teos tehdään naurunalaiseksi sen ominaispiirteitä mukailemalla. Varsinaisia parodiaa koskevia pykäliä ei tekijänoikeuslaissa ole, vaan sallittu parodia voidaan katsoa vapaasti muuntaen tehdyksi uudeksi ja itsenäiseksi teokseksi, Juha selittää.

Sallittu parodia edellyttää kopioinnin sijasta parodian tekijän riittävän suurta omaa luovaa panosta. Plagiaatti sitä vastoin kopioi suoraan aikaisemman teoksen tekijänoikeuden suojaamaa muotoa.

Luovaa panosta suojelemassa

Tekijänoikeus innosti Juhaa jo oikeustieteellisen tiedekunnan pääsykokeisiin päntätessä erityisesti oman musiikkiharrastuksen kautta, ja opiskelujen aikana kiinnostus syveni. Lopulta hän päätyi tekemään pro gradu -työnsä kirjallisuuden tekijänoikeuksista.

— Tekijänoikeudessa sytyttää luovan toiminnan ja juridiikan kietoutuminen toisiinsa. Erityistä on juuri luovan panoksen suojeleminen, Juha sanoo.

Juridisten tekstien ohella hän kahlaa lävitse kasoittain harrastuksiinsa liittyviä tietokirjoja juoksuoppaista kiipeilyopuksiin.

— Voisi kai sanoa, että olen ennen kaikkea tietokirjallisuuden kuluttaja. Tällä hetkellä luen James Wittsin The Science of the Tour de France -teosta (2016). Poimin siitä inspiraatiota ja neuvoja omaan harrastukseeni, usein parinkymmenen kilometrin työmatkansakin pyöräilevä Juha kertoo.

Tekijänoikeus kirjalliseen teokseen syntyy ja on olemassa valitusta julkaisualustasta riippumatta.

Tekijänoikeus pätee verkossakin

Juhan kahdeksan Sanasto-vuoden aikana teosten käyttö on muuttunut paljon. Digitaalinen murros muovaa luovia aloja tavalla, jota kukaan ei ole voinut ennalta aavistaa.

— Kirjallisuus tulee murroksessa hieman jälkijunassa esimerkiksi musiikkiin verrattuna. Uudet käyttömuodot ovat yleistyneet ja kiinnostavaa onkin, millainen rooli painetuilla kirjoilla on tulevaisuudessa, Juha pohtii.

Sähköistymisessä on kirjallisuuden kannalta paljon suotuisaa, mutta samalla se hämärtää luvanvaraisen tekstinkäytön rajoja. Kullanarvoista olisi muistaa, että tekijänoikeus ulottuu myös verkossa julkaistuihin teksteihin.

— Tekijänoikeus kirjalliseen teokseen syntyy ja on olemassa valitusta julkaisualustasta riippumatta. Työmme ja vastuumme on kertoa suurelle yleisölle, että tekijänoikeus tulee huomioida myös sähköisessä ympäristössä, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, Juha kiteyttää.

Jos tarvitset neuvoa tekijänoikeusasioissa, autamme mielellämme!

Yhteystiedot

Sanaston asiakaspalvelu neuvoo sähköpostitse ja puhelimitse:

info@sanasto.fi, puh. +358 (0)9 5629 3300 (arkisin klo 10–15)