Lainauskorvausmäärärahaan ei muutoksia budjettiriihessä – vaikuttamistyö jatkuu

Älypuhelin ja kuulokkeet, äänikirjan kuuntelu

Sanasto edisti budjettiriihessä korotusta lainauskorvaukseen ja e-aineistojen mukaan ottamista korvauksen piiriin. Tämänhetkisen tiedon mukaan valtioneuvoston talousarvioesityksessä lainauskorvaus vuodelle 2022 on kuitenkin säilymässä entisellään. Sanasto kiittää hallitusta muista korjausliikkeistä kulttuurialan rahoituksen suhteen.

Syksyn budjettiriihen lähestyessä Sanasto oli yhteydessä hallituksen ministereihin sekä keskeisiin valtiosihteereihin. Esitimme vetoomuksen, jonka tavoitteena on saada lainauskorvauksiin tasokorotus. Lisäksi muistutimme ministereitä siitä, että e-kirjat ja e-äänikirjat tulee saada lainauskorvauksen piiriin.

Olemme syksyn aikana keskustelleet lainauskorvauksista myös tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen kanssa. Ministerin mielestä oli selvää, että e-kirjojen lainauskorvaukseen liittyvät kysymykset tulee ratkaista, hänellä ei kuitenkaan vielä ollut antaa aikataulua tälle lakimuutokselle. Kohtaamisestamme ministeri Kurvisen kanssa pääset lukemaan nettisivuiltamme.

Suomalaiset ovat ahkeria kirjastonkäyttäjiä, ja pohjoismaista meillä käytetään kirjastoja kaikista eniten. Pohjoismaisessa vertailussa olemme kuitenkin jäämässä lainauskorvausten tason osalta jälkeen. Vuonna 2015 eduskuntapuolueiden yhdessä antamassa parlamentaarisessa julkilausumassa kaikki poliittiset ryhmät edellyttivät, että lainauskorvauksen tulisi olla pohjoismaisella tasolla. Lainauskorvausten määrärahaa ei ole nostettu Suomessa vuoden 2016 jälkeen, kun taas vastaavasti samassa ajassa Ruotsissa on korotettu määrärahaa 20 prosentilla.

”Luotamme vahvasti siihen, että lainauskorvauksen tasokorotus ja e-aineistojen ottaminen korvauksen piiriin tullaan hoitamaan kuntoon, vaikka vielä budjettiriihessä ei näytä olleen sen aika. Työ asian korjaamiseksi jatkuu ja tulemme tekemään sitä määrätietoisesti”, sanoo Sanaston toiminnanjohtaja Anne Salomaa.

Lainauskorvaus laajennettava myös e-kirjoihin

Tasokorotuksen lisäksi lainauskorvauksissa tulisi ottaa huomioon uudet kirjallisuuden käyttötavat. Tällä hetkellä lainauskorvausta maksetaan tekijänoikeuslain nojalla vain fyysisinä teoskappaleina lainatuista kirjoista.

”E-kirjojen ja e-äänikirjojen lainausmäärät ovat lisääntyneet vuosien 2015–2020 aikana lähes 500 prosenttia. Kirjallisuuden käyttötapojen muuttuessa on perusteltua, että tämä näkyy myös lainauskorvauksissa”, kommentoi Salomaa.

Suomessa on parhaillaan selvityksessä kansallisen e-kirjaston perustaminen. Kansallinen e-kirjasto ei kuitenkaan voi rakentua kestävälle pohjalle, jos kysymystä e-aineistojen lainauskorvauksista ei ole ratkaistu. E-aineistojen lainauskorvaus on saanut laajaa kannatusta koko kirja-alalla.

”Lukemisen tavat muuttuvat nopeasti, ja kirjailijan pitää edelleen kyetä elämään työllään. Digiaineistosta kuuluu maksaa kirjailijalle yhtä lailla kuin painetuistakin kirjoista. Systeemissä on vikaa, jos se ei huomaa maailman muuttumista”, sanoo kirjailija Tiina Raevaara.

Vaikka lainauskorvauksiin ei saatu kaivattua tasokorotusta, Sanasto kuitenkin iloitsee yksityisen kopioinnin hyvityksen leikkauksen poistumisesta. Samoin kulttuurin jälleenrakennukseen osoitettu 7,5 miljoonan euron potti on ehdottoman tarpeellinen koronarajoituksista kärsineelle alalle.

Tähän mennessä valtion budjetista esitetyt arviot ovat alustavia. Talousarvioesitys käsitellään valtioneuvostossa 27.9.2021.

Sanasto jatkaa edelleen vaikuttamistyötään, että lainauskorvaukset saadaan pohjoismaiselle tasolle, ja että e-aineistot saataisiin lainauskorvausten piiriin. Sillä ainoastaan pitämällä huolta siitä, että lainauskorvaus on teknologianeutraali ja että sen määrä on riittävällä tasolla, pidämme huolta suomalaisen kirjallisuuden elinvoimaisuudesta. Se on merkittävä osa suomalaista kulttuuria.

Sanasto edustaa 14 000:ta kirjallisuuden tekijää.