Sanasto on olemassa, jotta kirjailijoiden ja kääntäjien tekijänoikeudet toteutuisivat mahdollisimman hyvin. Sanan arvo -juttusarjassa annamme kirjallisuuden tekijöiden kertoa, mitä tekijänoikeus ja tekijyys heille merkitsee. Tällä kertaa kirjailija Kjell Westö kertoo haastattelussa ajatuksistaan.
Kivinen tie kirjailijaksi
Oletko tavannut kahdeksanvuotiasta, joka kirjoittaa romaaneja? Kun pienen Kjell Westön äiti tuli kotiin, hän näki poikansa kirjoittavan jotakin vihkoon. Westö sanoi, että hän kirjoitti romaania – ja kirjoittikin, mutta ensimmäisen romaanin ilmestymiseen meni vielä 27 vuotta.
– Kirjailijan polkuni oli aluksi aika kivinen. Minulla on aina ollut kielellisiä taipumuksia ja suuri tarve ilmaista itseäni taiteellisesti, mutta nuorena en uskonut itseeni.
Kaksikymmentävuotias Westö tuumi, että kirjailijan ammatti kuului perinteikkäiden sukujen ihmisille, joilla oli sellaisia nimiä kuin Enckell tai Kihlman. Westö polveutui talonpoikaissuvuista, joissa ei ollut taiteilijoita.
Vasta viiden teoksen jälkeen uskalsin kutsua itseäni kirjailijaksi.
Toimittajalinja Svenska social- och kommunalhögskolanissa vaikutti kultaiselta keskitieltä, sillä siellä ainakin sai kirjoittaa. Journalistin täytyy kuitenkin aina pysyä uskollisena totuudelle, mikä turhautti Westöä. Pikkuhiljaa hän alkoi kirjoittaa lyriikkaa ja novelleja ja debytoi Tango orange -runokokoelmallaan kaksikymmentäviisivuotiaana.
– Kun matkustin Suomessa, esittelin hotellien vastaanotoissa itseni aina toimittajaksi tai opiskelijaksi. Vasta viiden teoksen jälkeen uskalsin kutsua itseäni kirjailijaksi.
Tekijänoikeuden pitää pysyä vahvana
Etuoikeutettu. Sellainen Westö tuntee olevansa. Tekijän kirjat myyvät aika hyvin sekä ruotsiksi että suomeksi, ja välillä teoksia dramatisoidaan näytelmiksi tai elokuviksi. Hän saa siis rojalteja ja muita tekijänoikeuskorvauksia, mutta koska Westö hitaana kirjailijana julkaisee romaanin vain joka kolmas tai neljäs vuosi, tarvitsee hän myös apurahoja.
– Vapaana taiteilijana tekijänoikeudet merkitsevät minulle valtavan paljon. Se, mitä kirjoitan, on ainoa pääomani – henkinen pääoma.
Kirjailija näkee tämän päivän mediamarkkinoissa tekijänoikeudellisia ongelmia. Siinä missä kaksikymmentä vuotta sitten tekijä saattoi lähettää tekstinsä lehteen ja pitää tekijänoikeutensa, nykyään suuret yhtiöt haluavat usein kaikki oikeudet tekstin uudelleenjulkaisuun.
– Tänä päivänä minulla on vahva asema enkä joudu antamaan pois tekijänoikeuksiani. Olen kuitenkin huolissani siitä, miltä tilanne näyttää nuorten, aloittelevien kirjoittajien osalta.
Haasteita on myös äänikirjamarkkinoilla. Kirja-alan murroksessa äänikirjat kerryttävät jatkuvasti enemmän suosiota samalla kun korvaus myydystä äänikirjasta on huomattavasti alhaisempi kuin korvaus myydystä painetusta kirjasta.
– Meidän täytyy turvata oikeudenmukainen korvaus äänikirjoista. Tekijänoikeuden pitää pysyä vahvana, ja siksi Sanaston työ on todella tärkeää.
Rakkautta, vihaa ja kuviteltuja ihmisiä
Suomenruotsalaisten rooli Suomen historiassa, Helsingin kehitys kaupunkina, sukupolvien väliset suhteet… Nämä teemat värittävät kirjailijan laajaa tuotantoa. Ideoita hän keräilee omista ja muiden elämänkokemuksista, kuulemistaan tarinoista sekä historiallista lähteistä, kuten kirjeistä ja valokuva-albumeista. Ennen muuta Westön kertomukset rakentuvat ihmisten ja hahmojen varaan.
– Saatan istua arkistossa ja katsoa jotakin vanhaa kuvaa hyvin kauan. Vähitellen alan kuvitella elämäntarinaa ja luon oman ihmiseni.
Vapaana taiteilijana tekijänoikeudet merkitsevät minulle valtavan paljon. Se, mitä kirjoitan, on ainoa pääomani – henkinen pääoma.
Romaani taiteenlajina sekä kiehtoo että pelottaa kirjailijaa. Toisinaan juhlissa ja päivällisillä Westön viereen istuu joku, joka tietää hänen ammattinsa ja ihastelee sitä, kuinka ”tarinat vain virtaavat ulos” kirjailijoista. Niin yksinkertaista se ei tekijän mukaan ole.
– Romaanin kirjoittaminen on kovaa henkistä työtä, joka vaatii paljon sekä taiteellisesti että inhimillisesti. Parasta on, kun onnistumisen hetkellä kirjan maailma alkaa toimia omilla ehdoillaan. Fantastinen flow-tunne antaa voimaa selvitä raskaammista päivistä.
Westön kirjalliset maailmat saavuttavat paljon lukijoita sekä Suomessa että ulkomailla. Kirjastovierailuilla ja keskusteluissa ihmiset usein kertovat, kuinka kirjailijan kertomukset ovat koskettaneet ja saaneet heidät ajattelemaan omaa elämäänsä. Pohjimmiltaan romaanit käsittelevät Westön mukaan rakkautta, vihaa, petosta ja uskollisuutta, jotka lukijat tunnistavat.
– Genrestä riippumatta kirjoitan kommunikoidakseni muiden ihmisten kanssa ja voidakseni jakaa kokemuksia elämästä. Kirjallisuus yhdistää meidät: kertomusten kautta voimme ymmärtää, kuinka paljon yhteistä kaikilla ihmisillä lopulta on, asuimme sitten missä maailmankolkassa tahansa.
Teksti: Venla Valtanen
