Sanan arvo: Maria Turtschaninoff kirjoittaa ollakseen olemassa

Sanasto on olemassa, jotta kirjailijoiden ja kääntäjien tekijänoikeudet toteutuisivat mahdollisimman hyvin. Sanan arvo -juttusarjassa annamme kirjallisuuden tekijöiden kertoa, mitä tekijänoikeus ja tekijyys heille merkitsee. Tällä kertaa ajatuksistaan kertoo kirjailija Maria Turtschaninoff.

Jotakin uskomattoman tärkeää – näillä sanoilla fantasiakirjailija Maria Turtschaninoff (s. 1977) kuvailee kirjallisuuden tekijänoikeuksia. Turtschaninoff on kirjoittanut kuusi romaania lapsille ja nuorille ja hänen viimeisin teoksensa Maresin voima (Breven från Maresi. Krönikor från Röda klostret, suom. Marja Kyrö), ilmestyi viime vuonna.

– Ennen kirjallista uraani en tiennyt mitään tekijänoikeuksista. Käsitän koko ajan paremmin ja paremmin, miksi ne ovat olemassa.

Vapaana kirjailijana hän saa ison osan tuloistaan tekijänoikeuskorvauksista. Kyse on kuitenkin jostakin suuremmasta kuin vain taloudellisista kysymyksistä.

– Ennen kaikkea tekijänoikeus tuo minulle vapauden kirjoittaa, Turtschaninoff sanoo.

Ennen kaikkea tekijänoikeus tuo minulle vapauden kirjoittaa.

Huvia vai työtä?

Turtschaninoffia on kohdeltu tekijänoikeusasioissa hyvin, mutta joillakuilla hänen kollegoistaan on ollut hankalampaa.

– Toisinaan kääntäjän nimi jätetään pois tai kirjailijan runoja julkaistaan näyttelyissä ilman lupaa. Vaarallista on, jos kirjallisuutta käytetään kirjailijan itsensä kustannuksella, hän toteaa.

Jos tekijänoikeudet eivät suojaisi kirjailijoiden tekstejä, kuka tahansa voisi hyötyä niiden kopioimisesta taloudellisesti.

– Tekijänoikeus mahdollistaa kirjallisuuden tekemisen ammattimaisesti. Muutoin siitä tulisi vain harrastus.

Turtschaninoffille haastavinta on ollut se, että lastenkirjailijoiden työtä kyseenalaistetaan.

– Joidenkin mielestä lapsille kirjoittamisen täytyy olla niin hauskaa, ettei siitä tarvitse maksaa. Todellisuudessa emme voi saada korkeatasoista lastenkirjallisuutta, ellei kirjailijoiden tuloista pidetä huolta.

Kahden maailman välissä

Vuonna 2017 lainauskorvaus nousi Suomessa samalle tasolle kuin muissa Pohjoismaissa. Korotus vaikutti myös siihen, millaisena työnä kirjailijuus maassamme nähdään.

– Kirjailijat pitäisi nähdä yhtä arvokkaana ammattikuntana kuin kaikki muutkin. Arvostammeko todella sitä työtä, jota sanojen ammattilaiset tekevät?

Turtschaninoffin mukaan suomenruotsalaisuus vaikuttaa kirjailijan ammattiin sekä myönteisesti että kielteisesti. Suomenruotsalainen kirjailija joutuu helposti kahden kirjallisen maailman väliin: ruotsalaisen ja suomalaisen.

– Ruotsalaiset kirjamarkkinat eivät ota vastaan paljon ulkomaista kirjallisuutta, ja suomenruotsalaiset markkinat puolestaan ovat hyvin rajalliset. Lisäksi puolet suomeksi käännettyjen teosten palkkiosta menee tietysti kääntäjälle, Turtschaninoff sanoo.

Toisaalta on myös onni olla juuri suomenruotsalainen – tai ylipäätään suomalainen – kirjailija. Esimerkiksi suomenruotsalainen käsikirjoitus tulee varmasti luetuksi kustantamossa ja julkaistu kirja arvostelluksi radiossa ja lehdissä.

– Suomalaisella kirjailijalla on suuri taiteellinen vapaus. Saan itse valita, kuinka usein ja millaisia kirjoja haluan kirjoittaa.

Kirjailijat pitäisi nähdä yhtä arvokkaana ammattikuntana kuin kaikki muutkin. Arvostammeko todella sitä työtä, jota sanojen ammattilaiset tekevät?

Kertomuksia, jotka haluavat tulla kerrotuiksi

Tällä hetkellä Turtschaninoff työskentelee Taiteen edistämiskeskuksen apurahan turvin. Uran alussa kirjailijantyö oli kovin erilaista kuin tänä päivänä.

– Alussa sain vain kirjoittaa. Nyt haasteenani on raivata kouluvierailuilta, esiintymisiltä ja haastatteluilta tyhjää aikaa voidakseni luoda uutta.

Monien mielestä Turtschaninoff kirjoittaa nykykirjallisuuden parasta suomalaista fantasiaa. Miksi juuri tämä kirjallisuuden laji?

– Fantasia tavoittaa kaikenikäiset ja mahdollistaa ihmisyyden tarkastelemisen täysin toisenlaisesta näkökulmasta. Sekä 12-vuotias espoolainen että 12-vuotias brasilialainen ymmärtävät fantasian kieltä.

Kirjailija kuvailee kirjoittavansa kertomuksia, jotka haluavat tulla kerrotuiksi. Hän kirjoittaa ollakseen olemassa.

– Kirjoittaminen on yksinkertaisesti parasta, mitä tiedän. Kun kirjoitan, tunnen olevani kaikista eniten kotonani. Kun aloitan pitkän kirjoitustauon jälkeen työt, muistan: hei, täällähän minä olin koko ajan, hän sanoo.

Teksti: Venla Valtanen