Tekijänoikeuden ABC: tekijänoikeuden taloudellinen hyödyntäminen

Tekijänoikeus on kirjallisella työllä ansaitsemisen perusta. Tekijänoikeus suojaa kirjallista teosta ja antaa tekijälle yksinoikeuden määrätä teoksensa käytöstä. Lähtökohtaisesti tekijä saa siis päättää miten, missä ja millä ehdoilla hänen luomiaan teoksia käytetään. Tekijänoikeuden taloudellinen hyödyntäminen tapahtuu oikeuksia luovuttamalla sovittua korvausta vastaan, mikä on monelle tekijälle tärkeä toimeentulon mahdollistaja.

Kirjallisen työn tekeminen on monelle tekijälle kutsumus ja erilaiset sopimukset koetaan usein sivuseikkoina. Kukaan ammatikseen kirjoittava ei kuitenkaan voi välttyä sopimusten tekemiseltä. Kirjallisuuden tekijän toimeentulo koostuu monista lähteistä. Kaikki tekijänoikeudelliset tulot perustuvat sopimuksiin, ja siksi luovutuksista sovittaessa on tärkeää pitää huolta omista oikeuksistaan.

Tekijä voi luovuttaa oikeutensa teokseen joko kokonaan tai osittain ja joko pysyvästi tai määräajaksi. Mikäli tekijä luovuttaa oikeutensa kokonaan, tulee luovutuksen saajasta oikeudenhaltija tekijän sijaan, eikä tekijällä tällöin enää ole taloudellisia oikeuksia teokseensa. Kirjallisuuden alalla on tavallista, että tekijä luovuttaa vain osan oikeuksistaan.

Tekijänoikeutta voidaan ajatella kokonaisuutena, josta tekijä voi luovuttaa oikeuksia siivuina eri tahoille erilaisiin hyödyntämistarkoituksiin.

Oikeuksien osittainen luovutus voi koskea esimerkiksi oikeutta valmistaa teoksesta kappaleita ainoastaan jossain tietyssä julkaisumuodossa ja saattaa teoskappaleita yleisön saataviin. Luovuttamattomat oikeudet jäävät edelleen tekijälle, joka saa hyödyntää niitä vielä haluamallaan tavalla – vaikkapa luovuttamalla teoksen elokuvaamisoikeudet tuotantoyhtiölle. On kuitenkin tärkeää huomata, että tekijän mahdollisuuksia hyödyntää hänelle jääneitä oikeuksia saattavat rajoittaa kustannussopimuksiin otetut määräykset kilpailukiellosta kustannetun julkaisumuodon kanssa.

Joidenkin tekijänoikeuden viipaleiden luovutuskelpoisuutta on rajoitettu tekijän suojaamiseksi. Tällainen oikeus on esimerkiksi lainauskorvaus, joka voi siirtyä pois teoksen tekijältä ainoastaan tekijän kuoltua perintöä ja testamenttia koskevien säännösten mukaisesti.

Tekijänoikeuksien hyödyntäminen voidaan jakaa myös ensisijaiseen käyttöön ja jälkikäyttöön. Ensisijaista käyttöä on esimerkiksi kirjan julkaiseminen kustantajan toimesta. Jälkikäytöksi taas kutsutaan kaikkea jo julkaistujen teosten käyttöä, kuten niiden lukemista radiossa tai niiden julkista esittämistä vaikkapa runoillassa. Teosten jälkikäyttöä hallinnoidaan usein tekijänoikeusjärjestöjen toimesta.

Sanasto palvelee kirjallisuuden tekijöitä erilaisissa teosten jälkikäyttötilanteissa, joissa käyttöyhteys koskee useiden eri tekijöiden teoksia. Tekijöiden olisi käytännössä erittäin hankalaa ellei mahdotonta hallinnoida ja valvoa itse teostensa käyttöä tällaisissa massakäyttötilanteissa. Tekijöiden taloudellisten oikeuksien toteutumisen näkökulmasta myös keskitetyt luparatkaisut ovat tärkeitä. Siksi Sanasto tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden ohjata käyttölupapyynnöt Sanastoon, kun kyse on kirjallisuuden julkiseen esittämisestä, tv- ja radiokäytöstä tai tekstikatkelmien julkaisemisesta osana uusia julkaisuja, tapahtumamateriaaleja tai kortteja.

Lisätietoa

Kirjallisuuden käyttöluvat Sanastosta

Tekijänoikeuden ABC, osa 1: tekijänoikeuden syntyminen