DSM-direktiiviehdotuksen käsittely on EU:ssa yhä kesken: Komissio, neuvosto ja parlamentti ovat hakeneet syksystä lähtien yhteisymmärrystä etenkin artikloista 11 ja 13. Maanantaiksi 21.1. sovittu trilogineuvottelu jouduttiin kuitenkin peruuttamaan, kun jäsenmaiden neuvosto ei antanut puheenjohtajamaa Romanialle mandaattia edetä neuvotteluissa.
Syyskuussa 2018 Euroopan parlamentti äänesti tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla annetun direktiiviehdotuksen (DSM-direktiivi) läpi artikla artiklalta. Sen jälkeen käynnistyivät trilogineuvottelut. Näissä neuvotteluissa komission, neuvoston ja parlamentin ehdotukset sovitetaan yhteen ja haetaan kompromissi lopullisista sanamuodoista.
Trilogineuvottelut ovat kuitenkin edenneet hitaasti ja takkuisesti. Yhteistä kompromissimuotoa on haettu kuukausien ajan, mutta neuvottelut jatkuvat yhä. Eniten keskustelua ja näkemyseroja ovat aiheuttaneet lehtikustantajien lähioikeutta koskeva artikla 11 ja niin kutsuttua arvokuilua koskeva artikla 13. Tiivistetysti artikla 13 koskee verkkoalustojen vastuuta siitä, ettei sen kautta julkaistuissa sisällöissä loukata tekijänoikeuksia.
Viime viikonloppuna jäsenmaiden neuvosto ei antanut puheenjohtajamaa Romanialle neuvottelumandaattia. Sen seurauksena maanantaiksi 21.1. sovittu komission, parlamentin ja neuvoston trilogineuvottelu peruttiin.
– Tällä hetkellä voimme vain seurata ja odottaa, miten neuvoston keskustelut jatkuvat. Jäsenmaiden neuvottelut käydään suljetuin ovin, joten viralliset kannat voivat vahvistaa vain kunkin maan neuvottelevat virkamiehet, mutta näyttää siltä, että 11 maata olisi äänestänyt neuvottelumandaatin antamista vastaan. Nämä maat, mukaan lukien esimerkiksi Saksa ja Italia, ovat ilmoittaneet, etteivät ne aio tukea direktiiviä sen nykymuodossa. Kynnyskysymykset liittyvät artiklojen 11 ja 13 muotoiluihin, kommentoi Sanaston toiminnanjohtaja Anne Salomaa.
Neuvottelut eivät jatku ennen kuin neuvosto on antanut puheenjohtajamaalle mandaatin.
– Käsityksemme on se, että suurin osa muista artikloista on jo saatu neuvoteltua. Myös artiklan 12 osalta näyttää siltä, että vaikka artikla mahdollistaa jälkikäytöstä maksettavien korvausten jaon maissa, joissa jakojärjestelmä kustantajien ja tekijöiden välillä on käytössä, on löytynyt myös yhteinen tahto suojella tekijöitä niissä maissa, joissa näin ei ole. Tämä vaikuttaa tässä vaiheessa hyvältä kompromissilta, ja olemme tyytyväisiä siihen, että tekijöiden ääntä kuultiin. Nähtäväksi kuitenkin jää ehtiikö direktiivi äänestykseen ennen vaaleja, kertoo Salomaa.
Jotta direktiivi ehdittäisiin hyväksyä parlamentin täysistunnossa ennen eurovaaleja, täytyy yhteisymmärryksen löytyä nopeasti.
Tekijänoikeusdirektiivin vaikutukset
DSM-direktiivi eli tekijänoikeusdirektiivi toisi toteutuessaan useita parannuksia luovien alojen tekijöiden oikeuksiin ja neuvotteluasemaan. Se parantaisi muun muassa tekijänoikeuden luovutussopimuksiin liittyvän raportoinnin läpinäkyvyyttä ja takaisi tekijöille enemmän tietoa esimerkiksi teosten myyntikorvauksista. Direktiivi tarjoaisi ratkaisun myös niin kutsuttuun arvokuiluongelmaan eli verkossa toimivien alustapalveluiden mahdollistamaan teosten käyttöön, josta tekijät eivät ole juurikaan saaneet korvauksia.
Artiklan 12 alkuperäinen muotoilu komission ehdotuksessa oli ongelmallinen kirjallisuuden tekijöiden näkökulmasta, sillä se olisi luonut kustantajille oikeuden tiettyihin kirjallisuuden jälkikäytön korvauksiin myös niissä maissa, joissa niitä ei ole kulttuuripoliittisista ja toimeentuloon liittyvistä syistä jaettu kustantajien ja tekijöiden kesken. Lainauskorvaukset esimerkiksi maksetaan suuressa osassa EU-maita vain tekijöille.
Ilman rajaamista artikla 12 olisi käytännössä voinut koskea myös monia tulevaisuuden käyttömuodoista kerättäviä korvauksia. Sanaston mielestä näistä pitää aina erikseen sopia eikä heikomman sopimusosapuolen eli tekijän oikeuksia saa polkea jo lainsäädännön tasolla.
– On vaatinut paljon työtä saada tekijöiden ääni kuuluviin, mutta näyttää siltä, että me ja muut tekijöiden edustajat olemme onnistuneet työssämme. Artiklaa 12 ei anneta ainakaan jäsenmaita pakottavassa muodossa, ja nyt pöydällä olevassa sanamuodossa artikla 12 näyttäisi turvaavan tekijöiden oikeudet Suomessa ja monessa muussakin maassa, jotka vetoomuksen allekirjoittivat, pohtii Salomaa.
Sanaston luotsaaman eurooppalaisten tekijöiden vetoomuksen on allekirjoittanut 45 järjestöä 21 maassa. Viimeisimpänä mukaan liittyi Bulgarian kirjailijaliitto syksyllä 2018.
Trilogi-neuvottelujen jälkeen europarlamentti äänestää vielä täysistunnossaan direktiivin lopullisesta hyväksymisestä. Eurovaalien vuoksi keväällä on parlamenttityössä tauko, joten jos yhteisymmärrystä ei löydy eikä äänestystä saada sovittua ennen vaaleja, se siirtynee kesälle tai syksyyn 2019. Silloin tekijänoikeusdirektiiviä käsittelevät osin uudet parlamentaarikot, tai direktiivin antaminen voi jäädä kokonaan toteuttamatta.
Miten direktiivin käsittely etenee?
- Tekijänoikeusdirektiivin pohjana on vuonna 2016 Euroopan komission antama ehdotus.
- Oman ehdotuksensa direktiivistä antoi Euroopan unionin neuvosto toukokuussa 2018. Neuvosto koostuu jäsenmaiden hallitusten edustajista.
- Euroopan parlamentti äänesti oman ehdotuksensa direktiivistä läpi syyskuussa 2018.
- Syksyn 2018 aikana käynnistyivät ns. trilogineuvottelut, ja ne ovat yhä käynnissä. Trilogineuvottelujen jälkeen europarlamentti äänestää vielä täysistunnossaan direktiivin lopullisesta hyväksymisestä.
Sanasto seuraa tiivisti direktiiviehdotuksen ja artiklan 12 käsittelyä ja tiedottaa neuvotteluiden etenemisestä säännöllisesti.
