Vuodesta 2016 vireillä ollut DSM-direktiivi sai lopullisen muotonsa Euroopan komission, neuvoston ja parlamentin kolmikantaneuvotteluissa helmikuussa. Nyt direktiivi on hyväksytty eteenpäin vietäväksi myös parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnassa. Edessä on vielä parlamentin lopullinen äänestys täysistunnossa.
Tiistaina 26. helmikuuta Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta (JURI) hyväksyi direktiiviehdotuksen äänin 16 puolesta, 9 vastaan. Näillä näkymin europarlamentaarikot äänestävät siis direktiivin lopullisesta hyväksymisestä parlamentin täysistunnossa maaliskuun loppupuolella.
Tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla annettu direktiiviehdotus (DSM-direktiivi) on edennyt eri vaiheiden läpi takkuisesti. Vaikka mediassa on käsitelty direktiiviehdotuksesta lähinnä artikloja 11 (lehtikustantajien lähioikeus) ja 13 (verkkoalustojen julkaisuvastuu), myös muiden artiklojen sanamuodoista on käyty tiukkaa kamppailua. Vielä Euroopan komission, neuvoston ja parlamentin helmikuussa 2019 saavuttamassa kompromissiratkaisussakin useiden artiklojen sanamuotoja muutettiin.
Kirjallisuuden tekijöille tärkeä, kustantajien korvausoikeutta koskeva artikla 12 pysyi maltillisena.
Sanasto on hyvillään siitä, että päättäjät ovat huomioineet tekijöiden näkökulman ja oikeudet sekä Euroopan eri maissa vuosien saatossa kehittyneet erilaiset tekijänoikeuskorvausten jakotavat. Nyt artikla 12 mahdollistaa jälkikäytöstä maksettavien korvausten jaon maissa, joissa jakojärjestelmä kustantajien ja tekijöiden välillä on käytössä, mutta myös suojelee tekijöitä niissä maissa, joissa näin ei ole. Artikla 12 ei muuta lainauskorvausjärjestelmiä, vaan ne säilyvät EU-maissa ennallaan.
Tekijänoikeusdirektiivin tarkoituksena on parantaa tekijänoikeuslainsäädäntöä ja tekijöiden oikeuksia Euroopan sisämarkkinoilla sekä vastata osaltaan digiajan mukanaan tuomiin uusiin kysymyksiin teosten käytöstä, korvauksista ja tekijänoikeuksista.
Miten DSM-direktiivin käsittely on edennyt?
- Direktiivin pohjana on vuonna 2016 Euroopan komission antama ehdotus.
- Oman ehdotuksensa direktiivistä antoi Euroopan unionin neuvosto toukokuussa 2018. Neuvosto koostuu jäsenmaiden hallitusten edustajista.
- Europarlamentissa direktiiviehdotusta käsitteli kolme valiokuntaa: kulttuuri- ja koulutusvaliokunta (CULT), sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta (IMCO) sekä päävaliokuntana oikeudellisten asioiden valiokunta (JURI). Parlamentin ehdotus direktiivistä äänestettiin europarlamentissa läpi syyskuussa 2018.
- Syyskuussa 2018 käynnistyivät ns. trilogineuvottelut eli komission, neuvoston ja parlamentin väliset kolmikantaneuvottelut, jossa eri ehdotukset sovitetaan yhteen, ja direktiivin lopulliset sanamuodot lyödään lukkoon. Trilogineuvotteluissa löytyi sopu helmikuussa 2019.
- Trilogineuvottelujen jälkeen europarlamentti äänestää vielä täysistunnossaan direktiivin lopullisesta hyväksymisestä. Näillä näkymin äänestys on maaliskuussa 2019.
Sanasto seuraa tiiviisti direktiiviehdotuksen ja artiklan 12 käsittelyä ja tiedottaa asian etenemisestä säännöllisesti.
