Luova ja lukeva Suomi – tavoitteemme vaalikaudelle 2023–2027

Sanaston tavoitteena on mahdollistaa laadukkaan kotimaisen kirjallisuuden tekemistä, kirjallisten teosten saavutettavuutta ja monipuolista käyttämistä. Tulevan vaalikauden aikana on myös arvioitava yleisen sopimuslisenssin tarvetta Suomessa sekä edistettävä lukevaa elämäntapaa, kirja-alan elinvoimaa ja luovien alojen toimintaedellytyksiä. Lataa Sanaston vaalikauden tavoitteet 2023–2027.

Lainauskorvaus teknologianeutraaliksi ja pohjoismaiselle tasolle 

Suomalaiset ovat kirjastokansaa, ja Pohjoismaista juuri täällä Suomessa lainataan kirjastoista ahkerimmin. Joka kolmas suomalainen käy kirjastossa vähintään kerran kuukaudessa. Silti lainauskorvausmäärärahan tasokorotuksissa Suomi on jäänyt muista Pohjoismaista jälkeen: edellinen korotus lainauskorvauksen määrärahaan on tehty vuonna 2016. Ruotsissa määräraha on noussut tämän jälkeen 24 % ja Tanskassa 5,5 %. Suomessa kohtuullinen määrärahan korotus vastaisi 1,5 miljoonaa euroa. Lisäksi lainauskorvauksen pitää olla teknologianeutraali.

– Tekijät ansaitsevat korvauksen teoksen lainaustavasta riippumatta. Tärkein tavoitteemme tällä hetkellä on saada Suomeen tekijänoikeuslainsäädäntö, joka mahdollistaa lainauskorvauksen maksamisen myös e-kirjoista ja e-äänikirjoista. Viime vuosien aikana tekijät ovat jo menettäneet lainauskorvaukset miljoonista e-lainoista. Teemme töitä sen eteen, että lainauskorvauksia koskevat asiat saadaan eteenpäin vielä tämän kuluvan vaalikauden aikana, linjaa Sanaston puheenjohtaja Peter Sandström.

Vuosien 2015–2020 aikana e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainaaminen yleisissä kirjastoissa lisääntyi lähes 500 prosenttia. Vuonna 2021 pelkästään yleisistä kirjastoista tehtiin yhteensä lähes 1,6 miljoonaa e-lainaa. Korkeakoulukirjastoissa digitaalinen lainaaminen on ollut arkipäivää jo vuosia: Koronavuosien aikana fyysisten teoskappaleiden lainaaminen tippui lähes 6 miljoonalla, kun lainaaminen siirtyi entistä enemmän verkkoon.

Poliittinen tahtotila lainauskorvausten edistämiseksi on vahva. Sanaston tavoitteita puoltaa eduskunnan joulukuussa 2021 antama julkilausuma.

Sujuvampaa sopimista

Sopimuslisenssijärjestelmä luotiin helpottamaan tekijänoikeuksista sopimista tilanteissa, joissa yksilöllinen sopiminen on käytön laajuuden vuoksi vaikeaa. Sopimuslisenssi mahdollistaa sen, että käyttäjä saa luvan kerralla kuntoon – tekijänoikeusjärjestön lisenssi kattaa myös ne tekijät ja teokset, joita tekijänoikeusjärjestö ei suoraan tekijän valtuutuksella edusta. Esimerkiksi kirjallisuuden esittäminen radiossa ja televisiossa kuuluu sopimuslisenssin piiriin, ja sopimusjärjestönä Sanasto tilittää korvaukset tekijöille käyttäjän ilmoituksen mukaan.

Teosten käyttötapojen kirjon kasvaessa nykyinen sopimuslisenssijärjestelmä kaipaa kuitenkin päivitystä: lainsäädäntömenettely uusille sopimusalueille on hyvin hidas, eikä sektorikohtainen järjestelmä nykyisellään pysty vastaamaan kaikkiin tarpeisiin edes viiveellä. Se hankaloittaa luvallista käyttöä.

Yleinen sopimuslisenssi, joka on jo käytössä useissa maissa, nopeuttaisi ja sujuvoittaisi tekijänoikeuksista sopimista koko luovalla alalla. Tanska otti yleisen sopimuslisenssin käyttöön vuonna 2008, Ruotsi 2013 ja Norja 2014. Yleisen sopimuslisenssin tarvetta on arvioitava myös Suomessa muiden Pohjoismaiden mallin mukaan.

Päämääränä lukeva elämäntapa

Suomen Kansallisen lukutaitostrategian mukaan Suomea halutaan kehittää maailman monilukutaitoisimmaksi maaksi vuoteen 2030 mennessä. Missiona on lukeva elämäntapa, joka on tasa-arvon, sivistyksen ja hyvinvoinnin perusta. Lasten ja nuorten lisäksi myös aikuisia on houkuteltava lukuharrastuksen pariin, sillä vanhempien lukutottumuksilla on suuri vaikutus lasten ja nuorten lukutaidon ja -tapojen muodostumiseen.

Kirjastot tuovat kirjallisuuden kaikkien ulottuville – niille on turvattava riittävät määrärahat toimintaa ja aineistohankintoja varten myös tulevaisuudessa, etenkin kun e-lainaaminen yleistyy. Toinen tapa tukea lukuharrastusta on kirjan ostamisen ottaminen työnantajien tarjoaman kulttuuriedun piiriin. Mahdollisuudesta ostaa kirjallisuutta kulttuurisetelillä on tehty aikaisemmin lakialoite.

Kirja-alan elinvoimaisuutta ja kirjallisuuden tarjontaa pienellä markkina-alueella voidaan tukea myös laskemalla kirjallisuuden arvonlisävero nollaan. Kirjallisuuden arvonlisäveron laskemista nollaan kannattavat useat kirja- ja media-alan järjestöt ja toimijat.

Kulttuuripolitiikasta kirjallisuuspolitiikkaan

Suomen Kulttuurirahaston tuoreen tutkimuksen mukaan lukeminen on suomalaisten eniten suosima tapa nauttia kulttuuria: 44 prosenttia lukee tai kuuntelee kokonaisen kirjan kerran kuukaudessa tai useammin.

Jotta kirjallisuutta on monipuolisesti tarjolla jatkossakin, täytyy kirjallisuus tuoda näkyviin kulttuurin tukirakenteista keskustellessa ja päätettäessä.

– Pienellä kieli- ja kulttuurialueella toimiminen vaatii yhteiskunnallista tukea. Haluamme yhdessä muiden kirja-alan toimijoiden kanssa herättää keskustelua kirjallisuuspolitiikasta: erityistä kirjallisuuspoliittista näkökulmaa tarvitaan luomaan suuntaviivoja suomalaisen kirjallisuuden ja kotimaisille kielille käännetyn maailmankirjallisuuden tulevaisuudelle. Se on tarpeen, jotta kirjallisuuden tekijät tulevat työllään toimeen, ala voi hyvin ja Suomessa on tarjolla laadukasta luettavaa jatkossakin, linjaa Sandström.

EU-maiden kulttuuribudjettien keskiarvo on yksi prosentti koko valtion budjetista. Kulttuuribudjetin osuus täytyy nostaa Suomessakin vähintään yhteen prosenttiin.

Luovien alojen potentiaali käyttöön

Sujuva sopiminen oikeuksista ja nykyajan digitaalisia vaatimuksia vastaava tekijänoikeuslaki ovat keskeisessä asemassa luovien alojen liiketoiminnan mahdollistajina. Kun tekijänoikeus on vahva, tekijät saavat korvauksen työstään, ja luoviin aloihin on kannattavaa investoida. Luovat alat eivät ole vain kulttuuria, vaan myös taloutta ja työllisyyttä ruokkiva toimiala, jolla on merkittävää kasvupotentiaalia.

Luovan alan osuus Suomen BKT:sta on 3,1 prosenttia. Kasvun vauhdittamisen keinoja pohditaan jo, mutta ala tarvitsee myös pitkän aikavälin toimenpideohjelman. Alan toimintaedellytyksiä on kehitettävä eri ministeriöiden yhteistyönä.

Lataa Sanaston vaalikauden tavoitteet 2023–2027.