Laki tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista astui voimaan vuoden alussa. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Minkälaisia vaikutuksia uudella lailla on Sanaston asiakkaisiin ja toimintaan? Tässä jutussa kerromme, mitä tapahtuu, milloin ja miksi.
Laki tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista perustuu Euroopan unionin kollektiivihallinnointidirektiiviin, ja sen tarkoituksena on säännellä tekijänoikeusjärjestöjen toimintaa sekä niiden suhdetta tekijöihin ja teosten käyttäjiin.
– Yhteishallinnointilaki saattaa kuulostaa monimutkaiselta, mutta lain keskeinen periaate on yksinkertaisesti parantaa tekijänoikeusjärjestöjen toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä ja lisätä tekijöiden määräysvaltaa oikeuksiensa hallinnointiin, kertoo Sanaston toiminnanjohtaja Anne Salomaa.
Sanaston toiminta vastaa jo ennalta monin osin uuden lain vaatimuksia, sillä tekijöiden perustamana järjestönä avoimuus ja tekijöiden itsemääräämisoikeus ovat aina olleet Sanastossa tärkeitä arvoja.
– Olemme aina jakaneet tietoa toiminnastamme hyvin avoimesti, ja kirjailijoilla ja kääntäjillä on halutessaan mahdollisuus itse sopia teostensa käytöstä, Salomaa selventää.
Uusi sopimus määrittelee oikeudet entistä selkeämmin
Yhteishallinointilaki edellyttää tekijänoikeusjärjestöiltä myös entistä tarkempaa ja selkeämpää hallinnoitavien oikeuksien määrittelyä. Tämän vuoksi Sanasto uudistaa maaliskuussa asiakkuussopimuksensa.
– Uudessa sopimuksessa Sanaston toiminnan alueet ja muun muassa asiakkaan oikeus peruuttaa valtuutus määritellään entistä täsmällisemmin. Samalla sopimustekstiä on selkeytetty niin, että se avautuu asiakkaillemme helpommin, Salomaa kertoo.
Asiakkuussopimuksella asiakas valtuuttaa Sanaston hallinnoimaan tekijänoikeuksiaan ja valvomaan hänen etuaan niillä teosten jälkikäytön alueilla, joilla Sanasto toimii.
Sanaston hallinnoimiin alueisiin kuuluvat muun muassa teosten kirjastokäyttö, teosten julkinen esittäminen läsnä olevalle yleisölle ja esimerkiksi teoksen lukeminen radiossa tai televisiossa. Sanasto myöntää lupia myös teosten digitoimiseen arkistokäyttöä varten ja yksittäisten runojen tai tekstikappaleiden julkaisemiseen esimerkiksi oppikirjassa tai postikortissa.
Lisäksi Sanasto sopii tekijöiden puolesta näkövammaisten erikoiskirjaston Celian omakirjalainojen luvista ja tilittää korvauksia Celian asiakkailleen myymistä oppikirjoista.
– Uusi sopimus ei laajenna, vaan tarkentaa tekijän antamaa valtuutusta. Kaikki samat oikeudet sisältyivät myös vanhaan sopimukseen, nyt ne on vain ilmaistu selkeämmin, Salomaa selventää.
Lupakäytännön pitää olla helppo sekä tekijälle että käyttäjälle
Sanasto toimii alueilla, joihin liittyvästä käytöstä tekijöiden on käytännössä hyvin hankalaa sopia itse. Jotkut asiakkuussopimuksessa määritellyistä käyttöalueista ovat sellaisia, että tekijä ei voi lain mukaan kieltää teostensa käyttämistä, mutta hänellä on oikeus korvaukseen niiden käytöstä.
Useasti lupia haetaan käyttöön, joka kohdistuu samaan aikaan lukuisten eri tekijöiden teoksiin. Teoksia käyttävän tahon kannalta olisi käytännössä mahdotonta laatia käyttöä koskeva sopimus erikseen kaikkien niiden tekijöiden kanssa, joiden teoksia käytetään. Sanaston toiminta mahdollistaa sujuvan luvanmyöntämisen ja asianmukaiset korvaukset tekijöille teosten käyttämisestä.
– Keskitetty luvanmyöntäminen helpottaa monissa tilanteissa sekä kirjallisuuden tekijöitä että kirjallisuuden käyttäjiä ja tekee käytöstä sopimisen helpommaksi. Käytännöllisyys ja helppous molemmille osapuolille ovat omiaan myös lisäämään kirjallisuuden käyttöä eri yhteyksissä, Salomaa muistuttaa.
Sanaston asiakkaat voivat ohjata myös heiltä suoraan lupaa kysyvät tahot ottamaan yhteyttä Sanastoon niillä käyttöalueilla, joilla Sanasto toimii. Keskitetty luvanmyöntäminen turvaa tekijöille heidän luomiensa sisältöjen hyödyntämisestä kohtuullisen korvauksen.
– Musiikin käyttöön luvat osataan pyytää lähes aina, mutta moni ei välttämättä muista tekijänoikeuksia kirjallisuutta hyödyntäessään. Käytöstä maksetut tekijänoikeuskorvaukset ovat kuitenkin osa kirjailijan tai kääntäjän palkkaa, Salomaa korostaa.
Kaikki asiakkaat siirtyvät uuden sopimuksen piiriin 28. maaliskuuta alkaen
Kaikille Sanaston asiakkaille on lähtenyt sähköpostitse tai kirjeitse lisätietoa uudesta laista ja täsmennetystä asikkuussopimuksesta. Sanaston asiakkaat voivat lukea ja tulostaa sopimuksen kirjautumalla oma.sanasto.fi-palveluun.
– Olemme pyrkineet tekemään muutoksen mahdollisimman helpoksi asiakkaillemme. Uusi laki ja täsmennetty asiakkuussopimus eivät siis edellytä asiakkailta mitään toimenpiteitä, mutta kysymyksiin vastaamme tietenkin mielellämme, Salomaa kertoo.
Yhteishallinnointilain tuomat muutokset Sanaston toimintaan pähkinänkuoressa:
- Sanasto uudisti asiakkuussopimustaan. Uusi sopimus koskee kaikkia asiakkaita 28.3. alkaen. Uudistus ei vaadi asiakkailta mitään toimenpiteitä.
- Aikaisemmasta sopimuksesta poiketen uudessa sopimuksessa muun muassa luetellaan jokainen Sanaston hallinnoima käyttöalue erikseen. Asiakkaan antama valtuutus täsmentyy mutta ei laajene. Sanaston asiakkailla on jatkossakin oikeus sopia käytöstä myös itse.
- Lain myötä yhdistyksen sääntöihin tehdään myös muutamia muutoksia, jotka koskevat muun muassa Sanaston vuosikokouksessa käsiteltäviä asioita ja sitä, miten päätetään Sanaston tilitysperiaatteista ja sijoitusperiaatteista.
- Yhteishallinnointilaki täsmentää myös joitakin Sanaston toimintoja, kuten kirjallisuuden tekijöiden tavoittelua niiden osalta, jotka eivät ole solmineet Sanaston asiakkuussopimusta ja joille olisi luvassa esimerkiksi lainauskorvauksia
