Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho on antanut vastauksen kirjalliseen kysymykseen KKV 364/2017. Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr) jätti 15.9.2017 ministeri Terholle (sin) vastattavaksi kirjallisen kysymyksen koskien lainauskorvauksien turvaamista kirjailijoille ja kääntäjille.
Kirjallisessa kysymyksessään Alanko-Kahiluoto kysyy ministeriltä seuraavaa:
”Kuinka hallitus pyrkii turvaamaan kirjailijoiden ja kääntäjien lainauskorvausten säilymisen jäsenvaltioiden harkintavallassa, lainauskorvausten pysymisen vain tekijöiden korvauksena sekä tarkoitukseen varatun määrärahan säilymisen vähintään nykytasolla?”
Kirjallinen kysymys liittyy meneillään olevaan EU-lainsäädäntöön ja DSM-direktiiviehdotukseen, jonka artikla 12 uhkaa kirjallisuuden tekijöiden tekijänoikeuskorvauksia. Huoli kohdistuu erityisesti lainauskorvauksiin. Artiklassa 12 todetaan, että kustantaja voisi vaatia osaa korvauksesta.
Ministeri Terhon vastauksen voit lukea kokonaisuudessaan täällä.
Vastauksessaan ministeri Terho sivuaa komission Copyright in the Digital Single Market -direktiiviehdotuksen taustalla olevaa ns. Reprobel-tapausta (C-572/13) ja toteaa: ”Komission tavoitteena on toisin sanoen varmistaa, että Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu Reprobel-asiassa voidaan sivuuttaa ja palauttaa jäsenvaltioille harkintavalta korvausten jakamisen suhteen”.
Sanaston mielestä ei ole perusteltua lähteä oikaisemaan tuomioistuimen ratkaisua luomalla lainsäädäntöä, joka heikentää entisestään heikomman sopimusosapuolen asemaa ja aiheuttaa kirja-alalla epäselvyyttä. Jäsenvaltioilla on jo tällä hetkellä kansalliseen lainsäädäntöön perustuva harkintavalta jakaa jälkikäytön korvaukset. EU-tuomioistuimen ratkaisussa kyseenalaistettiin kustantajien teosten kustantamisen perusteella automaattisesti syntyvä oikeudenhaltija-asema tietyissä teosten jälkikäyttötilanteissa. Reprobel-tapaus on ongelmallinen, mutta kustantajille nyt ehdotettu teosten rajoitussäännösten mukaista käyttöä koskeva yleinen korvausoikeus on täysin ylimitoitettu vastatoimi ongelmalliselle tuomioistuinratkaisulle.
Ministeri Terhon vastauksessa kerrotaan, että ”on huomattava, että ehdotettu säännös ei asettaisi jäsenvaltioille velvollisuutta jakaa tekijänoikeudellisia erityiskorvauksia siirtyneiden oikeuksien nojalla, vaan ainoastaan mahdollistaisi tämän harkinnan jäsenvaltioille. Suomessa ei ole suunnitelmia muuttaa nykyistä järjestelmää, jonka mukaan kustantajille ei makseta osuutta lainauskorvauksista.”
Vastauksessa todetaan myös, että ”on varsin vaikeaa ennakoida, miten komission esitys kehittyy neuvotteluiden kuluessa. Jäsenvaltioiden taholta ei neuvotteluissa ole kuitenkaan esitetty tukea ajatukselle, että direktiiviehdotuksen 12 artikla tulisi muuttaa pakottavaksi.”
On hienoa, että Suomessa on tahtotila säilyttää lainauskorvaukset tekijöille maksettavina korvauksina. Ministeri Terho ei kuitenkaan ole ottanut vastauksessaan huomioon komission tekemään alkuperäiseen ehdotukseen tehtyjä muutosehdotuksia, jotka ovat tekijöiden kannalta huolestuttavia. Jos artikla 12 toteutetaan pakottavassa muodossa, säädös sitoo myös Suomea.
Sanasto korostaa, että vaikka jäsenmaiden neuvotteluissa ei ole esitetty tukea artiklan muuttamiseksi pakottavaan muotoon, jäsenmaiden kompromissiehdotuksessa on kuitenkin erikseen mainittu lainauskorvaukset. Parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunta (CULT) puolestaan on omassa ehdotuksessaan ehdottanut artiklan 12 muuttamista pakottavaan muotoon.
Jäsenmaiden neuvotteluiden rinnalla päätöstä puidaan myös parlamentin valiokunnissa, joista CULT ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta IMCO ovat jo antaneet lausuntonsa, oikeudellisten asioiden valiokunta JURI muodostanee lopullisensa kantansa näillä näkymin vuoden lopussa. Lopullista muotoilua haetaan nk. trilogivaiheessa, jossa on Euroopan unionin neuvoston lisäksi mukana parlamentti ja komissio.
– Meidän mielestämme Suomen pitäisi ehdottomasti tiukentaa kantaansa ja vaatia poistamaan artikla 12, koska asiasta on Suomen kannanmuodostuksen jälkeen tullut uutta tietoa ja artikla on oikeudellisesti erittäin ongelmallinen, painottaa Sanaston toiminnanjohtaja Anne Salomaa.
Eduskunnan sivistysvaliokunta on kutsunut Sanaston ja Suomen Kustannusyhdistyksen kuulemiseen koskien DSM-direktiiviehdotusta ja artiklaa 12 keskiviikkona 25. lokakuuta.
