Sanasto on olemassa, jotta kirjailijoiden ja kääntäjien tekijänoikeudet toteutuisivat mahdollisimman hyvin. Sanan arvo -juttusarjassa annamme kirjallisuuden tekijöiden kertoa, mitä tekijänoikeus ja tekijyys heille merkitsee. Nyt ajatuksiaan avaa kirjailija Tapani Bagge.
Kirjoittaa voi kuka tahansa, mutta ilman tekijänoikeuksia kukaan ei voisi kirjoittaa elääkseen. Kirjallisuuden monitoimimies Tapani Bagge (s. 1962) tietää mistä puhuu: hän on kertonut tarinoita työkseen jo 36 vuoden ajan. Tuotteliaan kirjailijan tuotantoon kuuluu muun muassa romaaneja, näytelmiä, kuunnelmia, kioskikirjoja ja laulujen sanoituksia.
– Tekijänoikeus on kaiken luovan työn perusta. Jos se katoaisi, kirjoittaminen ei missään tapauksessa olisi kannattavaa.
Tavallisesti kirjailijoilla on luomistyönsä ohella työn alla myös muita kirjoitusprojekteja. Jollei tekijänoikeuksia olisi, näitä töitä olisi tehtävä vielä nykyistäkin enemmän.
– Olen onnekas, kun saan elättää itseni sillä, minkä parhaiten osaan, Bagge toteaa.
Puolet tuloista Sanaston maksamia korvauksia
Kirjailijoiden tulonmuodostus voi tuntua mutkikkaalta, ja joskus elannon ansainta luovilla aloilla verhotaan mystiikkaan. Lopulta kyse on kuitenkin tavallisista asioista – siitä, millä rahalla leipää ja maitoa kaupasta ostetaan.
– Puolet vuosituloistani tulee Sanaston maksamista tekijänoikeuskorvauksista, kuten lainauskorvauksista. Se merkitsee valtavasti.
Ensimmäisen kerran Bagge sai tekstistään rahaa 12-vuotiaana, kun paikallislehti Keski-Uusimaa julkaisi hänen jännäritarinansa.
– Silloin ajattelin, että tällähän voi rikastua, hän naurahtaa.
Nuorena kirjailija tunsi kiitollisuutta, kun joku maksoi hänen teksteistään edes jotakin. Nykyään hän katsoo asiaa toisin.
– Matkan varrella minulle on valjennut, että tehdystä – kirjallisestakin – työstä tulee maksaa asianmukainen korvaus.
Puolet vuosituloistani tulee Sanaston maksamista tekijänoikeuskorvauksista, kuten lainauskorvauksista.
Kirjallinen yhteistyö kantaa
Sähköiset kirjapalvelut ovat myllertäneet ja myllertävät varmasti jatkossakin kirja-alaa. Tuleeko painettujen kirjojen lukemisesta vain pienten piirien hienostelua?
– Uskon fyysisen kirjan elinvoimaisuuteen. Musiikin puolellakin vinyylilevyt ovat tehneet ansiokkaan paluun.
Kirjailijan arjessa Baggea inspiroi se, ettei kukaan ole selän takana vahtimassa tai sanele, millainen tarina pitää tehdä.
– Tilaustyöt ovat tietysti erikseen, ja toki kustantajalla on sanansa sanottavana vaikkapa kirjasarjan pituuteen, hän sanoo.
Vaikka kirjailija rakastaa itsenäistä työtään, hän nauttii yhteistyöstä muiden luovan alan ammattilaisten kanssa. Yhteistyössä voi piillä salaisuus myös kirjallisen alan jatkuvuuteen.
– Esimerkiksi luottokuvittajieni kanssa on antoisaa työskennellä. Kirja-ala pysyy paremmin pystyssä, kun puhallamme kaikki yhteen hiileen.
Lomareissuillakin tulee ideoita, jotka on vain saatava talteen. Kaikki kokemani ja näkemäni voi päätyä tarinaksi.
Postinkannosta kirjailijuuteen
Tarinoiden kertomiseen Bagge on aina tuntenut suurta paloa. Ylioppilaaksi valmistuttuaan hän kuitenkin päätti hankkia itselleen ”oikean ammatin” ja ehti kokeilla kaikkea kaatopaikkavahdista postinkuljettajaan.
– Räntäsateessa kirjeitä kantaessani aloin miettiä, että voisihan sitä jotain muutakin työtä tehdä.
Keravalainen toimittaja pyysi nuortamiestä lehtiavustajaksi kirjoittamaan Jerry Cotton -tarinoita – eikä sen koommin ole kynäilyn loppua näkynyt.
– Cottonien kirjoittamisesta muovautui ikään kuin oppisopimuskoulutus kirjailijuuteen. Kirjoittamaan oppii vain kirjoittamalla.
Kirjailijan teoksia on käännetty lukuisille kielille: saksaksi, tsekiksi, iiriksi, kiinaksi, kataloniaksi… Lapsuusmuistoistaan ja historiallisista tapahtumista ideoita ammentavalle Baggelle kirjailijuus merkitsee sekä ammattia että elämäntapaa.
– Lomareissuillakin tulee ideoita, jotka on vain saatava talteen. Kaikki kokemani ja näkemäni voi päätyä tarinaksi.
Polvenkorkuisiakin lukijoita
Runsaat toistasataa kirjaa kirjoittaneen Baggen tekstien tyyliä on luonnehdittu notkeaksi ja nokkelaksi. Jännitystä ja huumoria tarjoilevan kerronnan alta kuultaa syvä kunnioitus ihmisyyttä kohtaan.
– Toivon, että viihtymisen lisäksi lukija herää ajattelemaan, että asioita voi katsoa monesta näkökulmasta.
Kirjailijalle kirjoittaminen on ennen kaikkea tarinoiden kertomista eri kulmista. Esimerkiksi pienten ihmisten dekkariin ei välttämättä kannata laittaa murhaa, ja teoksen maailma täytyy mukauttaa lukijoilleen sopivaksi.
– Onnekseni saan kaivettua sisäisen lapseni helposti esiin, hän pohtii.
Taitavasti kirjailija eri-ikäisten mielenmaisemia tavoittaakin. Vastikään eräs kirjastonhoitaja oli kertonut nähneensä kolmen eri kirjasukupolven lähtevän kirjastosta Baggen teos mukanaan.
– Haluan kirjoittaa kaikenlaisia kirjoja kaikenikäisille lukijoille – nyt on vuorossa historiallinen romaani, hän paljastaa.
Teksti: Venla Valtanen
